14. Soinnut

Kun vähintään kolme ääntä tai enemmän soivat samanaikaisesti, kutsutaan äänten muodostamaa kokonaisuutta soinnuksi. Esim. kun soitat pianolla C, E ja G-nuotit painaen koskettimet pohjaan samanaikaisesti, olet soittanut C-duurikolmisoinnun.

Soinnut merkitään kirjoittamalla tarvittavat intervallimerkit peräkkäin ilman välilyöntiä sen nuotin perään, josta alkaen sointu kirjoitetaan. Nuottiavain ja käsimerkit vaikuttaa sointujen lukusuuntaan aivan kuten intervallienkin kohdalla. Kun käytössä on G-avain, soinnut luetaan ylhäältä alaspäin. F–avainta käytettäessä luetaan soinnut alhaalta ylöspäin. Vasemman käden käsimerkillä merkityt intervallit luetaan alhaalta ylös ja oikean käden käsimerkillä merkityt intervallit ylhäältä alas.

Sointu kirjoitetaan vertaamalla kaikkia muita soinnun sisältämiä intervalleja siihen säveleen, josta alkaen sointu kirjoitetaan. G-avaimelle kirjoitettu C-duurikolmisointu näyttää tältä:

⠜⠌⠇⠐⠷⠬⠔⠣⠅

Sointu sisältää ylhäältä alas sävelet G, E ja C. Koska käytössä on G-avain ja intervallit luetaan ylhäältä alas, aloitetaan soinnun kirjoittaminen sen ylimmästä sävelestä G:stä. G:stä E:hen on matkaa diatoninen terssi [⠷⠬]. G:stä C:hen on puolestaan matkaa diatoninen kvintti [⠷⠔].

Täsmälleen samat äänet F-avaimelle kirjoitettuna näyttävät tältä:

⠜⠼⠇⠸⠽⠬⠔⠣⠅

Kirjoitamme äskeiset kaksi erillistä intervallia yhden äänen alle soinnuksi:

⠜⠌⠇⠐⠷⠬⠔⠣⠅

Saimme siis terssikvinttisoinnun: terssi G – E, kvintti G – C. Kyseessä on C-duuri kolmisointu.

Täsmälleen samat äänet F-avaimelle kirjoitettuna näyttävät tältä:

⠜⠼⠇⠸⠽⠬⠔⠣⠅

Soinnun rakenne tulee aina ajatella avaimesta riippuen sen ylimmästä tai alimmasta sävelestä. Tärkein asia sointuja kirjoitettaessa on muistaa, että kaikki soinnun sävelet vertautuvat aina siihen säveleen, josta sointu kirjoitetaan. 

Sointujen sisällä olevia säveliä voi ylentää, alentaa tai palauttaa aivan kuten mitä tahansa yksittäistä intervallisäveltäkin. Jos haluamme kirjoittaa äskeiseen C-duurikolmisointuun G:än sijasta Gis:än, se ei onnistu pelkän C-duuriasteikon sävelillä, koska Gis ei kuulu C-duuriasteikkoon. Mikäli sointu kirjoitettaisiin F-avaimelle, pitäisi kvintti-intervallin eteen kirjoittaa ylennysmerkki, jolloin kvinttisävel G nousee puolisävelaskelen G:stä Gissäksi:

⠜⠼⠇⠸⠽⠬⠩⠔⠣⠅ 

Sävelet: C, E, Gis

Näiden muunnemerkittyjen sävelten kohdalla pätevät kaikki samat lukemista ja kirjoittamista helpottavat ohjeet kuin intervallienkin kohdalla:

  • Kumoa väliaikaisesti kaikki tilapäiset etumerkinnät ja palautukset
  • Laske soinnun äänten väliset diatoniset etäisyydet, kuin tilapäisiä etumerkintöjä ja palautuksia ei koskaan olisi ollutkaan.
  • Aseta merkinnät voimaan näin saamaasi sointuun, eli siirrä muunnemerkittyjä intervallisäveliä puoli sävelaskelta ylös/alas, merkinnän mukaisesti.

Seuraavassa esimerkissä havainnollistan vaihe vaiheelta yllä kirjoittamani:

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲
 ⠜⠼⠇⠐⠽⠬⠣⠔⠡⠒⠣⠅

Esimerkkisointu on kirjoitettu F-avaimelle F-duurissa. C-sävelestä ylöspäin on kirjoitettu terssi, alennettu kvintti ja palautettu septimi.

  1. Kumotaan tilapäiset etumerkinnät eli palautetaan kvintti ja septimisävelet. Sointu näyttää siis nyt tältä 

⠜⠼⠇⠐⠽⠬⠔⠒

  1. Nyt sävellajin mukaiset soivat diatoniset sävelet ovat C, E, G ja B, eli kyseessä on B-septimisointu
  2. Nyt lisätään alennusmerkki kvinttiin ja palautusmerkki septimiin. G alennetaan Ges:ksi ja B palautetaan H:ksi: 

⠜⠼⠇⠐⠽⠬⠣⠔⠡⠒⠣⠅

Saadaan sointu, jonka soivat äänet ovat: C, E, Ges ja H. Kyseessä on siis Cmaj7 alennettu 5-sointu.

Esimerkkejä

Esimerkki 1:

a.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠹⠼⠴⠳⠼⠴⠳⠼⠴⠣⠅

Sävellaji on C-duuri ja tahtilaji 4/4. Oikean käden merkin takia intervallit luetaan ylhäältä alas. Kahdella ensimmäisellä neljäsosalla on kaksiviivaisesta C:stä kirjoitetut kvarttisekstisoinnut. Kahdella viimeisellä neljäsosalla on puolestaan G:stä kirjoitetut kvarttisekstisoinnut.

Puretaanpa sointujen intervallit kirjoitussuunnan mukaisesti ylhäältä alas. Tahti 1 iskujen 1 ja 2 sama sointu:

⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠣⠅

diatoninen kvartti C:stä:

⠨⠜⠨⠹⠼⠣⠅

Sävelet ovat siis C – G.

Diatoninen seksti C:stä:

⠨⠜⠨⠹⠴⠣⠅

Sävelet: C – E

Soinnun sävelet: C G E:

⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠣⠅

Tahti 1, iskujen 3 ja 4 sisältämä sama sointu:

Diatoninen kvartti G:stä:

⠨⠜⠐⠳⠼⠣⠅

sävelet: G – D

Diatoninen seksti G:stä:

⠨⠜⠐⠳⠴⠣⠅

sävelet: G – H

soinnun sävelet: G D H:

⠨⠜⠐⠳⠼⠴⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠫⠬⠔⠫⠬⠔⠫⠔⠒⠱⠼⠴⠣⠅

Sävellaji on C-duuri ja tahtilaji 4/4. Intervallit luetaan oikean käden mukaisesti ylhäältä alaspäin. Tahdin kahdella ensimmäisellä neljäsosalla on yksiviivaisesta E:stä kirjoitettu terssikvinttisointu. Tahdin kolmannella iskulla on yksiviivaisesta E:stä kirjoitettu kvinttiseptimisointu. Tahdin viimeisellä iskulla on yksiviivaisesta D:stä kirjoitettu kvarttisekstisointu.

Puretaan jälleen sointujen intervallit

Iskujen 1 ja 2 sisältämä sointu

⠨⠜⠐⠫⠬⠔⠣⠅

Diatoninen terssi E:stä:

⠨⠜⠫⠬⠣⠅

Sävelet: E – C

Diatoninen kvintti E:stä:

⠨⠜⠐⠫⠔⠣⠅

Sävelet: E – A

Soinnun sävelet: E C A:

⠨⠜⠐⠫⠬⠔⠣⠅

Tahti 1, iskun 3 sisältämä sointu 

⠨⠜⠫⠔⠒⠣⠅

Diatoninen kvintti E:stä:

⠨⠜⠐⠫⠔⠣⠅

Sävelet: E – A

Diatoninen septimi E:stä:

⠨⠜⠐⠫⠒⠣⠅

Sävelet: E – F

Soinnun sävelet: E A F:

⠨⠜⠐⠫⠔⠒⠣⠅

Iskun 4 sisältämä sointu 

⠨⠜⠱⠼⠴⠣⠅

Diatoninen kvartti D:stä:

⠨⠜⠐⠱⠼⠣⠅

Sävelet: D – A

Diatoninen seksti D:stä:

⠨⠜⠐⠱⠴⠣⠅

Sävelet: D – F

soinnun sävelet: D A F:

⠨⠜⠐⠪⠼⠴⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠹⠼⠴⠳⠼⠴⠳⠼⠴⠀⠪⠬⠴⠪⠬⠴⠫⠬⠴⠫⠬⠴⠣⠅

Tahtilaji on 4/4 ja sävellaji C-duuri. Intervallit luetaan ylhäältä alaspäin. Tahdissa 1 on kahdella ensimmäisellä iskulla kaksiviivaisesta C:stä kirjoitetut kvarttisekstisoinnut. Kahdella viimeisellä iskulla on yksiviivaisesta G:stä kirjoitetut kvarttisekstisoinnut. Tahdissa 2 on kahdella ensimmäisellä iskulla yksiviivaisesta A:sta kirjoitetut terssisekstisoinnut. Kahdella viimeisellä iskula on yksiviivaisesta E:stä kirjoitetut terssisekstisoinnut.

Puretaan jälleen soinnut osiin.

Tahti 1: tämä on jo käsitelty tämän esimerkki 1.sen kohdassa ”a)”.

Tahti 2, iskujen 1 ja kaksi sisältämä sointu

⠨⠜⠐⠪⠬⠴⠣⠅

Diatoninen terssi A:sta:

⠨⠜⠐⠪⠬⠣⠅

Sävelet: A – F

Diatoninen seksti A:sta:

⠨⠜⠐⠪⠴⠣⠅

Sävelet: A – C

Soinnun sävelet: A F C

⠨⠜⠐⠪⠬⠴⠣⠅

Iskujen 3 ja 4 sisältämä sointu:

⠨⠜⠐⠫⠬⠴⠣⠅

Diatoninen terssi yksiviivaisesta E:stä:

⠨⠜⠐⠫⠬⠣⠅

Sävelet: E – C

Diatoninen seksti yksiviivaisesta e:stä:

⠨⠜⠐⠫⠴⠣⠅

Sävelet: E – G

Soinnun sävelet: E C G

⠨⠜⠐⠫⠬⠴⠣⠅

Tässä esimerkissä vielä käsittelemämme sointukierto kokonaisuudessaan:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠹⠼⠴⠳⠼⠴⠳⠼⠴⠀⠫⠬⠔⠫⠬⠔⠫⠔⠒⠱⠼⠴

Opettele soittamaan soinnut pianolla tai muulla instrumentilla. Tämä sointukierto esiintyy vuoden 1970 isossa hittikappaleessa. Mikä kappale on kyseessä?

Esimerkki 2.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠗⠬⠔⠗⠣⠬⠔⠣⠅

Sävellaji on C-duuri ja tahtilaji 4/4. Intervallit luetaan oikean käden mukaisesti ylhäältä alaspäin. Tahdin ensimmäiselle puolinuotille on G-avaimelle kirjoitettu C-duurikolmisointu terssikvintti-sointuna G, E ja C. Tahdin jälkimmäisen puolinuotin sointu on sama sointu, mutta terssi-intervallin edessä on alennusmerkki, jiolloin soinnun sävelet ovat G, Es ja C. Jälkimmäinen sointu on C-molli. Mollisoinnun aikaansaamiseksi oli välttämätöntä käyttää alennusmerkkiä terssi-intervallin edessä, koska diatoninen terssi-intervalli G-sävelestä on E. Sitä laskettiin puolisävelaskelta alentamalla E-sävel Es:ksi.

Esimerkki 3:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠝⠩⠼⠴⠪⠬⠔⠹⠡⠼⠴⠣⠅

Sävellaji on C-duuri ja tahtilaji 4/4. Intervallit luetaan ylhäältä alaspäin. Ensimmäisellä puolinuotilla on ylennetty kvartti – sekstisointu C, Gis ja E. Tahdin kolmannella iskulla on neljäsosalla terssikvintti-sointu A, F ja D. Tahdin viimeisellä neljäsosalla on palautettu kvartti – sekstisointu C, G ja E.

Tahdin ensimmäisessä puolinuotissa äänet ovat C, Gis ja E. Gis-sävelon ylennetty G-sävel. G on diatoninen kvartti-intervalli alaspäin C-sävelestä. Jotta G saadaan ylennettyä puoli sävelaskelta Gis:ksi, kvartin eteen kirjoitetaan ylennysmerkki.

Käytettävä intervallimerkki määräytyy sen perusteella, millä äänillä soinnun säveliä halutaan ilmaista. Aivan sama soiva lopputulos saadaan käyttämällä Gissän sijasta As-säveltä. Tällöin luonnollisesti myös soinnun merkintätapa muuttuu.Ylennetyn kvartin sijasta käytetäänkin alennettua terssiä[⠹⠣⠬⠴].

Palautusmerkki on neljännen iskun C, G ja E-kvarttisekstisoinnun yhteydessä käytössä, koska G-sävel on aiemmin samassa tahdissa ollut ylennettynä. Ilman palautusmerkkiä ääni luettaisiin siis Gis:ksi. Aiemmin tässä oppaassa esitellyt palautusmerkkisäännöt ovat voimassa myös soinnuissa.

Esimerkki 4:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠄⠐⠮⠬⠔ ⠩⠩ ⠐⠎⠬⠔⠎⠡⠬⠔⠣⠅

Tahtilaji on 4/4 ja sävellaji C-duuri.  Ensimmäiseen tahtiin on kirjoitettu terssikvintti-sointu A, F ja D. Tämän jälkeen sävellaji vaihtuu ja seuraava tahti on kirjoitettu D-duurissa /H-mollissa. Ensimmäisellä puolinuotilla on terssikvintti-sointu A, Fis ja D. Viimeisellä puolinuotilla on palautettu terssi – kvinttisointu A, F ja D

Tahdin 1 ja 2 soinnut ovat intervallimerkkien osalta identtiset. Kuitenkin tahti 1 on kirjoitettu C-duurissa ja tahti 2 D-duurissa. Tahdissa 1 lähin terssisävel A:lle on F, koska se on lähin asteikon mukainen terssisävel C-duurissa. Tahdissa 2 vastaava terssisävel on Fis. Se ei voi olla enää F, koska F-sävel ei kuulu D-duuriasteikkoon. Lähin asteikon mukainen terssisävel A:sta on siis Fis. Palautusmerkkiä joudutaan käyttämään tahdin 2 tilanteessa [⠎⠡⠬⠔], koska diatonisesti lähin terssisävel A:lle D-duurissa on Fis. Palautusmerkki palauttaa sen F:ksi.

Esimerkki 5:

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠳⠬⠡⠔⠪⠬⠔⠎⠡⠬⠔⠣⠅

Sävellaji on D-duuri. Ensimmäiselle neljäsosalle on kirjoitettu sointuna soivat äänet G, E ja C. Toiselle neljäsosalle Sointu, jossa soivat äänet A, Fis ja D. Viimeiselle puolinuotille on kirjoitettu sointu, jossa soivat äänet A, F ja D.

Ensimmäisessä soinnussa [⠐⠳⠬⠡⠔] on palautettu kvintti. Tämä johtuu siitä, että diatoninen  kvintti D-duurissa G:stä olisi G – Cis. Halutaan kuitenkin soiva kvintti G – C. Palautusmerkki purkaa Cis-sävelen ylennyksen ja palauttaa sen juurisäveleksi eli C:ksi. Samoin viimeisen soinnun [⠎⠡⠬⠔] palautusmerkki johtuu siitä, että ilman sitä kyseinen terssi olisi A – Fis, koska se on lähin diatoninen terssisävel A:lle D-duuri-sävellajissa.

Tehtävä 45: Tunnista soinnun sävelet

Tunnista nuoteille kirjoitettujen sointujen sävelet. Kirjoita äänten nimet nuottirivin alle kirjaimin. Sinun ei tarvitse tunnistaa soinnun laatua (C-duuri, D-molli ja niin edelleen) vaan ainoastaan kunkin soinnun sävelten nimet (esim. G E C, A F D jne). Tämän tehtävän kaikki soinnut ovat diatonisia. Se tarkoittaa, ettei tilapäisiä etumerkintöjä tai palautusmerkkejä ole käytössä ja kaikki äänet löytyvät sävellajin sisältä. Tässä tehtävässä kaikki nuotit on kirjoitettu oikealle kädelle [⠨⠜]eli ne luetaan ylhäältä alaspäin. 

Esimerkki:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠞⠬⠔⠎⠬⠔⠣⠅

Vastaus: H G E, A F D.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠗⠬⠔⠎⠬⠔⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠞⠬⠴⠎⠬⠴⠣⠅

C.

v

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠎⠬⠒⠞⠬⠔⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠨⠝⠬⠔⠎⠬⠔⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠻⠬⠔⠏⠬⠴⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠏⠼⠴⠏⠬⠼⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠟⠬⠔⠗⠬⠔⠣⠅

Tehtävä 46: Tunnista sointujen sävelet (F-avain)

Tunnista nuoteille kirjoitettujen sointujen sävelet. Kirjoita äänten nimet nuottirivin alle kirjaimin. Tässä tehtävässä kaikki soinnut on kirjoitettu vasemmalle kädelle. Intervallit luetaan siis alhaalta ylöspäin.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠝⠬⠔⠞⠔⠴⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠎⠬⠔⠎⠼⠴⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠗⠬⠔⠏⠬⠴⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠝⠌⠼⠎⠬⠔⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠗⠬⠔⠟⠼⠴⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠟⠼⠴⠗⠬⠔⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠏⠼⠴⠗⠌⠼⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠟⠬⠴⠟⠬⠔⠣⠅

Tehtävä 47: Tunnista sointujen sävelet (mukana muunnemerkkejä)

Tunnista nuoteille kirjoitettujen sointujen sävelet. Kirjoita äänten nimet nuottirivin alle kirjaimin. Soinnut on kirjoitettu oikealle kädelle. Intervallit luetaan siis ylhäältä alaspäin. Tässä tehtävässä esiintyy soinnuissa sekä diatonisia että kromaattisia intervalleja. Tämä tarkoittaa sitä, että osassa soinnuista intervalleja on ylennetty, alennettu tai palautettu.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠎⠬⠴⠟⠼⠩⠒⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠏⠬⠩⠴⠏⠬⠡⠴⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠟⠬⠔⠕⠬⠩⠔⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠣⠐⠏⠼⠴⠡⠏⠬⠩⠴⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠗⠬⠼⠎⠼⠒⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠞⠩⠼⠩⠒⠞⠡⠼⠡⠒⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠨⠏⠼⠴⠏⠬⠴⠣⠅

H. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠩⠨⠕⠬⠩⠴⠏⠬⠴⠣⠅

Tehtävä 48: Tunnista sointujen sävelet (vasen käsi, mukana muunnemerkkejä)

Tunnista nuoteille kirjoitettujen sointujen sävelet. Kirjoita äänten nimet nuottirivin alle kirjaimin. Soinnut on kirjoitettu vasemmalle kädelle. Intervallit luetaan siis alhaalta ylöspäin. Tässä tehtävässä esiintyy soinnuissa sekä diatonisia että kromaattisia intervalleja. Tämä tarkoittaa sitä, että osassa soinnuista intervalleja on ylennetty, alennettu tai palautettu. Joissain tehtäväkohdissa sointurytmi muuttuu eli kaikissa tehtävissä ei ole kirjoitettu kahta puolinuottisointua kuten aiemmin, vaan sointuja voi olla tahdeissa vaihtelevia määriä. Myöskin sävellajivaihdoksia esiintyy runsaasti sekä tehtäväkohtien välillä että myös tehtäväkohtien sisällä eri tahtien välillä. Ole siis huolellinen!

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠝⠬⠔⠝⠬⠩⠔⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠵⠬⠔⠀⠩⠀⠸⠕⠬⠔⠕⠡⠬⠔⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠟⠬⠴⠟⠬⠩⠔⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠄⠩⠸⠟⠬⠴⠟⠬⠩⠔⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠕⠼⠣⠴⠕⠼⠩⠔⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠏⠣⠔⠩⠴⠏⠩⠼⠒⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠏⠬⠴⠏⠬⠡⠴⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠏⠬⠴⠹⠌⠩⠼⠺⠬⠡⠔⠣⠅

I.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠏⠬⠡⠴⠡⠹⠌⠩⠼⠺⠬⠡⠔⠣⠅

J.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠟⠬⠴⠱⠌⠩⠼⠹⠬⠡⠔⠣⠅

K.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠻⠬⠴⠣⠋⠬⠣⠔⠋⠬⠣⠔⠋⠬⠼⠹⠡⠬⠔⠪⠼⠴⠣⠅

L.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠹⠬⠴⠩⠊⠼⠡⠴⠊⠼⠔⠩⠞⠬⠔⠫⠡⠼⠴⠣⠅

M.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠹⠬⠴⠩⠊⠼⠡⠴⠊⠼⠔⠞⠬⠔⠫⠡⠼⠴⠣⠅

Tehtävä 49: Kirjoita soinnut nuotteina

Kirjoita kirjaimin ilmaistut soinnut nuoteille annettu sävellaji huomioiden. Yhden soinnun sävelet on kirjoitettu peräkkäin niin, että sävelet on erotettu välilyönnillä. Soinnut on erotettu toisistaan pilkulla. Kirjoita soinnut G-avaimelle tai oikealle kädelle eli ylhäältä alaspäin. Tämän tehtävän kaikki soinnut ovat diatonisia, eli soinnun sävelet löytyvät kaikki annetun sävellajin sisältä, eikä ylennys-, alennus- tai palautusmerkkejä ole käytössä. Sinun ei tarvitse tunnistaa soinnun laatua (D-molli, G-7 jne), riittää, että osaat ilmaista soinnun sävelet intervallimerkeillä annetun sävellajin mukaisesti.

Esimerkki:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲  

E C G, F D A

Vastaus:⠨⠜⠐⠏⠬⠴⠟⠬⠴⠣⠅

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G E C, A F D

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

F D A, F D H

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G C H, A F H

D.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

Fis D C, Fis H G

E.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

Fis D H, Fis H G.

F.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

F D B, E C B

G.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

F D H, E C G

H.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

Cis A G, D A Fis

Tehtävä 50: Kirjoita soinnut nuotteina (mukana muunnemerkkejä)

Kirjoita kirjaimin ilmaistut soinnut nuoteille annettu sävellaji huomioiden. Yhden soinnun sävelet on kirjoitettu peräkkäin niin, että sävelet on erotettu välilyönnillä. Soinnut on erotettu toisistaan pilkulla. Kirjoita soinnut G-avaimelle tai oikealle kädelle eli ylhäältä alaspäin. Tässä tehtävässä on käytetty muunnemerkkejä eli osa sointujen sävelistä voi olla ylennettyjä, alennettuja tai palautettuja.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G E C, G E Cis

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

E cis A, F D A

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

H G Es, B G Es

D.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

D B G, D H G

E.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

D B E, Cis A G

F.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

E Cis A, Dis H A

G.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

G Es C, G E C

H.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

G Es C, Fis D C

Tehtävä 51: Kirjoita soinnut nuotteina (F-avain)

Kirjoita kirjaimin ilmaistut soinnut nuoteille annettu sävellaji huomioiden. Yhden soinnun sävelet on kirjoitettu peräkkäin niin, että sävelet on erotettu välilyönnillä. Soinnut on erotettu toisistaan pilkulla. Kirjoita soinnut F-avaimelle tai vasemmalle kädelle eli alhaalta ylöspäin.Tämän tehtävän kaikki soinnut ovat diatonisia eli soinnun sävelet löytyvät kaikki annetun sävellajin sisältä, eikä ylennys-, alennus- tai palautusmerkkejä ole käytössä. 

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G H F, G C E

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

E A C, F A D

C.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

H D Fis, H D G

D.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

D Fis C, D Fis H

E.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

F A Es, F A D

F.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

Cis G H, Fis H D

G.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

G C Es, F B D

H.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

G B D, F A C

Tehtävä 52: Kirjoita soinnut nuotteina (F-avain, mukana muunnemerkkejä)

Kirjoita kirjaimin ilmaistut soinnut nuoteille annettu sävellaji huomioiden. Yhden soinnun sävelet on kirjoitettu peräkkäin niin, että sävelet on erotettu välilyönnillä. Soinnut on erotettu toisistaan pilkulla. Kirjoita soinnut F-avaimelle tai vasemmalle kädelle eli alhaalta ylöspäin. Tässä tehtävässä on käytetty muunnemerkkejä eli osa sointujen sävelistä voi olla ylennettyjä, alennettuja tai palautettuja.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G C E, G C Es

B.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

C E H, C E B

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

C E Gis, C E G

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G C E, Ais E G

E.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

E G H, F As H

F.

⠀⠀⠀⠣⠣⠣⠼⠙⠲

E G H, F As H

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

D Fis A, D Fis Gis

H.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

D Fis A, D Fis Gis