9. Kertaus- ja rakennemerkit

Tämä osio käsittelee kertauksia ja rakennemerkkejä yleisellä tasolla. Hyvin kattava tehtävä- ja teoriapaketti löytyy Veli-Matti Halkosalmen ja Pasi Heikkilän kirjoittamasta Tohtori Toonika -kirjasta. On erittäin suositeltavaa tutustua Tohtori Toonikan materiaaleihin ja tehdä kaikki sieltä aiheeseen liittyvät tehtävät. Koska pistenuottien käyttäjä soittaa tyypillisesti enemmän korvakuulolta kuin nuoteista, ovat kappaleen rakenteen merkitsemiseen liittyvät käytänteet kokeneellekin muusikolle monesti uusia ja paljon harjoittelua vaativia asioita.

Taulukko: Kertausmerkit ja maalit

Merkki Merkin selitys
⠣⠶ Kertauksen alku (mustapainoksen paksu kaksoisviiva, jonka jäljessä kaksi pistettä)
⠣⠆ Kertauksen loppu (mustapainoksen paksu kaksoisviiva, jonka edessä kaksi pistettä)
⠼⠂ Ensimmäinen maali
⠼⠆ Toinen maali
Mustapainoksen segno-merkki
⠬⠇ Mustapainoksen coda-merkki (hyppymerkki)

Kaikkia näitä merkkejä seuraavien nuottien eteen tulee aina oktaavimerkki. 

Kertauksen alku ja loppu kirjoitetaan ilman välilyöntiä kiinni nuottitekstiin. Segno- ja codamerkkien molemmille puolille jätetään aina tyhjä suunnikas. Maalien väliin kirjoitetaan tyhjä suunnikas.

Kertauksen alku- ja loppumerkit toimivat siten, että merkkien välissä olevat nuotit kerrataan. 

Esimerkki:

   ⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠄⠣⠶⠐⠽⠀⠙⠑⠋⠛⠓⠊⠚⠙⠣⠆⠣⠅

Äskeinen esimerkki purettuna:

   ⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠽⠀⠙⠑⠋⠛⠓⠊⠚⠙ ⠐⠽⠀⠙⠑⠋⠛⠓⠊⠚⠙⠣⠅

Maalit luetaan siten, että soitetaan nuotit kertauksen alusta ensimmäisen maalin loppuun. Ensimmäisen maalin lopussa on myös aina kertauksen loppumerkki. Tämän jälkeen palataan kertauksen alkuun. Kun tullaan ensimmäisen maalin kohdalle, se hypätäänkin nyt yli ja soitetaan suoraan toinen maali.

Esimerkki: Minun kultani kaunis on

   Kansanlaulu
⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠄⠣⠶⠐⠻⠻⠫⠋⠋⠀⠱⠱⠏⠀⠸⠪⠪⠡⠺⠩⠹⠀⠕⠏⠣⠆⠀
⠣⠶⠐⠎⠳⠓⠋⠀⠻⠻⠏⠀⠸⠪⠪⠡⠺⠩⠹⠀⠼⠂⠐⠕⠏⠣⠆⠀
⠀⠀⠼⠆⠐⠕⠕⠣⠆⠣⠅⠀

Äskeinen esimerkki purettuna:

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠐⠻⠻⠫⠋⠋⠀⠱⠱⠏⠀⠸⠪⠪⠡⠺⠩⠹⠀⠕⠏
⠐⠻⠻⠫⠋⠋⠀⠱⠱⠏⠀⠸⠪⠪⠡⠺⠩⠹⠀⠕⠏
⠐⠎⠳⠓⠋⠀⠻⠻⠏⠀⠸⠪⠪⠡⠺⠩⠹⠀⠕⠏⠀
⠐⠎⠳⠓⠋⠀⠻⠻⠏⠀⠸⠪⠪⠡⠺⠩⠹⠀⠕⠕⠣⠅

Pistenuottikirjoitus sisältää sellaisia kertausmerkkejä, joita ei lainkaan esiinny mustapainoksessa. Näiden kertausten tarkoituksena on säästää tilaa ja helpottaa lukemista.

Yleisimmin esiintyvä merkki pistenuottien omissa kertauksissa on merkki [⠶]. Tällä merkillä on kaksi tarkoitusta: se toimii joko osa- tai kokotahdin kertausmerkkinä.

Osatahdin kertausmerkki nimensä mukaisesti kertaa osan tahdista. Merkki kirjoitetaan välittömästi sen tahdinosan perään, jonka se kertaa. Kertaus koskee niitä nuotteja, jotka ovat sen edessä. Esimerkki:

   ⠼⠙⠲      
 ⠜⠌⠇⠐⠓⠛⠋⠑⠶⠣⠅ 

Purettuna äskeinen esimerkki näyttää tältä:

   ⠼⠙⠲      
 ⠜⠌⠇⠐⠓⠛⠋⠑⠓⠛⠋⠑⠣⠅

Joskus osatahdin kertausmerkki voi esiintyä useamman kerran peräkkäin samassa tahdissa. Tällöin merkkejä edeltävä tahdin osa kerrataan niin monta kertaa, kuin merkki on kirjoitettu. 

Esimerkki:

   ⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠷⠛⠋⠑⠶⠶⠙⠙⠣⠅

Purettuna se näyttää tältä:

   ⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠷⠛⠋⠑⠷⠛⠋⠑⠷⠿⠯⠵⠙⠙⠣⠅

Osatahdin kertausta ei voi kirjoittaa uuden tahdin alkuun, vaikka edellisen tahdin lopussa olisikin kerrattavaksi kelpaavia nuotteja. Mikäli kertausmerkin edessä on oktaavimerkki, kertaus soitetaan kyseisestä oktaavista.

Kokotahdin kertausmerkki kertaa kokonaisen tahdin. Tahdin loppuun jätetään merkin molemmille puolille tyhjä suunnikas. Näin kokotahdin kertausmerkki erotetaan osatahdin kertausmerkistä. Koko tahdin kertausmerkki kirjoitetaan niin monta kertaa, kuin kyseinen tahti kerrataan. Jos kokotahdin kertausmerkkejä on useita, tyhjä suunnikas pitää silloinkin jättää merkin molemmille puolille.

Esimerkki:

   ⠼⠃⠲   
 ⠜⠼⠇⠄⠘⠙⠍⠯⠉⠋⠓⠀⠶⠀⠶⠀⠶⠣⠅

Äskeinen esimerkki purettuna:

   ⠼⠃⠲
 ⠜⠼⠇⠄⠘⠙⠍⠯⠉⠋⠓ ⠘⠙⠍⠯⠉⠋⠓ ⠘⠙⠍⠯⠉⠋⠓ ⠘⠙⠍⠯⠉⠋⠓⠣⠅

Kokotahdin kertausmerkillä voidaan kerrata tahti, jossa kerrattavassa tahdissa on käytetty osatahdin kertausta. 

Esimerkki:

   ⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠷⠊⠓⠛⠯⠛⠋⠑⠶⠀⠶⠀⠽⠣⠅

Äskeinen esimerkki purettuna:

   ⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠷⠊⠓⠛⠯⠛⠋⠑⠷⠊⠓⠛⠯⠛⠋⠑⠀

Joskus kertausten lukumäärä ilmoitetaan kertausmerkin eteen lisätyllä numerolla. Esim:

   ⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠷⠊⠓⠛⠶⠼⠉⠣⠅

Äskeinen esimerkki purettuna:

   ⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠷⠊⠓⠛⠷⠊⠓⠛⠷⠊⠓⠛⠷⠊⠓⠛⠣⠅

Jos nuotissa on useamman tahdin kokonaisuus, joka on esiintynyt samanlaisena aiemmin, näitä tahteja ei tarvitse kirjoittaa uudestaan. Kertauksen alkuun merkitään kerrattavien tahtien tahtinumero. Sen jälkeen nuottiteksti jatkuu kerrattavan jakson jälkeen tulevilla nuoteilla. Tällä merkintätavalla ei ole vastinetta mustapainoksen nuoteissa.

Esimerkki:

   ⠩⠩⠼⠉⠲
  ⠁⠀⠜⠌⠇⠐⠱⠹⠺⠀⠐⠟⠄ ⠳⠻⠫⠀⠞⠄⠀⠎⠄⠀⠞⠪⠀⠟⠄⠀⠥⠄⠀⠀
  ⠊⠀⠐⠳⠻⠫⠀⠞⠄⠀⠻⠫⠱⠀⠟⠄⠀⠏⠄ ⠡⠟⠄⠀⠩⠟⠄⠀⠥⠄ ⠶⠼⠂⠤⠂⠆
 ⠃⠊ ⠐⠗⠻⠀⠫⠱⠹⠀⠞⠄⠀⠥⠄⠣⠅

Äskeinen esimerkki purettuna:

   ⠼⠉⠲
 ⠁⠀⠜⠌⠇⠐⠱⠹⠺⠀⠐⠟⠄ ⠳⠻⠫⠀⠞⠄⠀⠎⠄⠀⠞⠪⠀⠟⠄⠀⠥⠄⠀⠀
 ⠊⠀⠐⠳⠻⠫⠀⠞⠄⠀⠻⠫⠱⠀⠟⠄⠀⠏⠄ ⠡⠟⠄⠀⠩⠟⠄⠀⠥⠄
 ⠁⠛⠀⠐⠱⠹⠺⠀⠐⠟⠄ ⠳⠻⠫⠀⠞⠄⠀⠎⠄⠀⠞⠪⠀⠟⠄⠀⠥⠄⠀⠀
 ⠃⠑⠀⠐⠳⠻⠫⠀⠞⠄⠀⠻⠫⠱⠀⠟⠄⠀⠐⠗⠻⠀⠫⠱⠹⠀⠞⠄⠀⠥⠄⠣⠅ 

Kerrattavat tahdit otetaan huomioon tahtien numeroinnissa. Tässä esimerkissä kertauksen jälkeen lähdetään tahdista 29, aivan kuin kerrattavat tahdit olisi kirjoitettu nuottiin.

Tehtävä 34: Avaa pistenuottien kertaukset

Tässä tehtävässä on melodioita, joissa on käytetty pistenuottien osatahdin kertausmerkkiä. Kirjoita nuotit auki ilman kertausmerkkejä vastausriville. Copy paste-toiminnon käyttö on suositeltavaa, jolloin vältyt saman asian turhalta uudelleenkirjoittamiselta.

A.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠵⠋⠛⠊⠶⠱⠪⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠾⠷⠿⠷⠶⠛⠑⠶⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠨⠑⠙⠚⠊⠶⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠽⠾⠮⠷⠶⠛⠊⠛⠛⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠮⠾⠽⠯⠶⠶⠶⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠊⠙⠚⠋⠶⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠽⠵⠽⠾⠶⠶⠊⠊⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠫⠪⠯⠵⠽⠾⠶⠣⠅