20. Eri instrumentteihin liittyviä merkintöjä

Sormituksen merkitseminen

MerkkiMerkin selitys
⠿⠁1.sormi
⠿⠃2. sormi
⠿⠇3. sormi
⠿⠂4. sormi
⠿⠅5. sormi
⠿⠉⠿sormen vaihto saman nuotin aikana (kirjoitetaan sormimerkkien väliin)
⠿⠡kielisoittimilla vasemman käden peukalo
Taulukko: Sormimerkit

Sormimerkit ohjeistavat, millä sormella ääni tulisi soittaa. Sormimerkki kirjoitetaan välittömästi sen nuotin perään, jota se koskee. 1. sormi tarkoittaa peukaloa ja 5. sormi pikkusormea. Muissa kuin kielisoittimissa oikean ja vasemman käden sormimerkit merkitään samalla tavalla. 

Seuraavassa esimerkissä jokaisen nuotin perään on kirjoitettu sormimerkki. Keskisormi vaihtuu peukaloksi E-nuotilla.

   ⠼⠙⠲⠀
⠐⠹⠁⠱⠃⠫⠇⠉⠁⠻⠃⠀⠗⠇⠥⠣⠅

Kielisoittimissa (esim. kitarassa) oikean käden sormimerkit merkitään kirjaimilla p, i, m, a ja x peukalosta pikkusormeen. Kirjain merkitään omalle rivilleen sen nuotin alapuolelle, jota se koskee.

Jos olet soittajana tottunut tekemään sormituksesi itse tai annettu sormitus ei sovi esim. kätesi koolle, voit hyvin tehdä oman sormituksesi sormimerkeistä huolimatta. Ainut asia, jolla oikeasti on väliä, on hyvä soiva lopputulos.

Pianon pedaali

MerkkiMerkin selitys
⠿⠣⠒⠿Pedaali alas (mustapainoksen ”ped” tai muu merkki)
⠿⠡⠒⠿Pedaali ylös (mustapainoksen tähtimerkki)
Pedaalimerkinnät

Pianonuoteissa esiintyy usein pedaalimerkintöjä. Ne ilmaisevat, milloin pianon sustainpedaali on painettuna alas ja milloin pedaali vapautetaan ylös. Pedaali alas-merkintä kirjoitetaan välittömästi ennen niitä nuotteja, joita ne koskevat. Pedaali ylös-merkintä kirjoitetaan viimeisen pedaali painettuna soitetun nuotin perään. Pedaalimerkintä kirjoitetaan vasemman käden osuuteen, vaikka se koskee tietysti molempien käsien osuuksia. Esimerkki:

   ⠼⠙⠲
⠣⠇⠐⠣⠒⠘⠽⠤ ⠽⠤⠡⠒⠀⠵⠣⠅

Esimerkin C – ja D-nuotit soitetaan oktaavi-intervallin kanssa pedaali painettuna. D-nuotti puolestaan soitetaan ilman pedaalia.

Harmonikan basson notaatio

Valtaosassa nuoteista ei ole mitään erillisiä harmonikan bassopuolen merkintöjä. Tällöin soittajan on itse sovitettava bassopuolen osuus sointumerkkien pohjalta. 

Nimityksellä standardibasso tarkoitetaan harmonikan bassopuolta, jossa kaksi sisintä riviä ovat ns. perusbassoja ja neljä ulompaa riviä sointubassonäppäimiä, joista painamalla tulee valmiita sointuja. Standardibasso toimii piano– ja näppäinharmonikassa täysin identtisesti. 

Standardibassolle kirjoitettuja nuotteja voidaan kirjoittaa kahdella tavalla: joko harmonikan bassopuolen rivimerkintöjä käyttäen tai sointumerkintöjä käyttäen. Tässä osiossa opit molemmat tavat.

MerkkiMerkin selitys
⠠⠜⠿Standardibasson rivimerkintöjen etumerkintä
⠈⠿1. (sisin) rivi (perusbasso)
⠘⠿2. rivi (perusbasso)
⠸⠿3. rivi (duurisoinnut)
⠐⠿4. rivi (mollisoinnut)
⠨⠿5. rivi (seiskasoinnut)
⠰⠿6. rivi (väh. seiskasoinnut)
⠜⠃⠎⠄⠄⠀⠜⠄bassosoolon alku ja loppu
Standardibasson rivimerkinnät

Aina ennen harmonikan standardibasson omia nuottimerkkejä sisältäviä tahteja käytetään rivin alussa standardibassonuottien etumerkintää [⠠⠜]. Tämä merkintä tarkoittaa, että kaikki kyseisellä rivillä olevat nuotit on kirjoitettu standardibassolle. Periaate on aivan sama, kuin kosketinsoitinmusiikin oikean – ja vasemman käden käsimerkkien kohdalla.

On erittäin tärkeää huomioida, että standardibasson rivimerkintöjä ei missään tilanteessa tule lukea oktaavimerkkeinä, vaikka ne ovat samoja merkintöjä kuin oktaavimerkit. Näillä merkeillä on siis tässä yhteydessä täysin uusi merkityksensä. Standardibassolle kirjoitettaessa oktaavimerkintöjä ei tarvita siitä syystä, että standardibasson sävelet soivat vain yhdestä oktaavialasta.

Rivimerkki kirjoitetaan aina sen nuotin eteen, jota se koskee. Rivimerkintä on tahdin sisällä voimassa niin kauan, kunnes uusi rivimerkki kirjoitetaan. Esim:

   ⠼⠙⠲
⠠⠜⠘⠙⠑⠋⠙⠓⠨⠓⠓⠓⠣⠅

Tahdin ensimmäisen C-nuotin edessä on toisen perusbassorivin rivimerkintä. Seuraava rivimerkintä, septimisointubasson merkki, on vasta tahdin kuudennella kahdeksasosa G-nuotilla.Tämän esimerkitahdin viisi ensimmäistä kahdeksasosaa soitetaan siis perusbassoäänillä ja kolme viimeistä kahdeksasosaa G7-sointubassolla.

Molemmat harmonikan standardibasson perusbassorivit sisältävät samat äänet. Sisin rivi toimii tyypillisesti toisen perusbassorivin, eli niin sanotun päärivin apurivinä. Tämä järjestely mahdollistaa useita sormitusvaihtoehtoja saman otteen soittamiseksi. 

Standardibassonuoteissa molemmille perusbassoriveille on omat rivimerkkinsä. Rivimerkinnöillä sovituksen tekijä tarjoaa yhden tyyppisen alustavan sormitusvaihtoehdon. Soittaja voi kuitenkin itse päättää, kummalta riviltä hän haluaa äänet soittaa. Jos soittajalla on esimerkiksi vakiintunut käytäntö ottaa sama ote toisella tavalla, hän voi niin halutessaan jättää noudattamatta nuotin viitteellistä sormijärjestystä ja ottaa otteen, kuten on tottunut aiemminkin tekemään. Soivaan lopputulokseen sillä ei ole mitään vaikutusta.

Jos kaksi standardibasson säveltä soivat samanaikaisesti, se kirjoitetaan kirjoittamalla perusbassoäänen perään intervallimerkki, jonka edessä on rivimerkintä. Tällöin intervalli luetaan ylöspäin. Esim:

   ⠼⠙⠲
⠠⠜⠘⠹⠐⠤⠹⠤⠗⠨⠤⠣⠅

Esimerkkitahdin kahdella ensimmäisellä neljäsosalla soivat samanaikaisesti C-perusbasso ja C-mollisointubasso. Tahdin viimeisellä puolinuotilla soivat samanaikaisesti G-perusbasso ja G-seiskasointubasso. Oktaavi-intervalli siis tarkoittaa, että samanaikaisesti soiva sävel on sointubasso. Rivimerkintä puolestaan määrittelee sen, mikä sointubasso tarkalleen on kyseessä.

Samanaikaisesti soivia bassosäveliä merkitessä intervalleja voidaan myös kahdentaa. Vaikka oktaavi lieneekin yleisin käytetty intervalli tässä yhteydessä, voidaan muunlaisiakin intervallimerkintöjä käyttää. Esim:

   ⠼⠙⠲
⠠⠜⠘⠹⠨⠤⠤⠹⠹⠹⠤⠀⠘⠱⠐⠬⠱⠬⠗⠨⠤⠣⠅

Tahdin ensimmäisellä neljäsosalla on samanaikaisesti soivat C-perusbasso ja C-seiskasointubasso. Oktaavi-intervallin merkki on kahdennettu. Se tarkoittaa sitä, että seuraavat kolme C-nuottia soitetaan kuten ensimmäinenkin isku. Tahdin neljä iskua ovat siis identtiset. Toisen tahdin kahdella ensimmäisellä neljäsosalla ovat samaan aikaan soitetut D-perusbasso ja F-mollisointubasso. Tähän siis terssin merkki perustuu: D-nuotista diatoninen terssi ylös, päädytään F-nuottiin. Mollibassorivin merkintä intervallimerkin edessä tarkentaa, että kyse on mollisointubassosta. Tahdin viimeisellä puolinuotilla soivat samanaikaisesti G-perusbasso ja G-seiskasointubasso.

Sointumerkintöihin perustuva merkintätapa

Uudemmissa harmonikkanuoteissa ei välttämättä käytetä rivimerkintöjä, vaan sointubassonuottien merkitsemiseen käytetään rivin alkuun kirjoitettavaa sointumerkintää. Nämä kaksi merkintätapaa näyttävät pitkälti samalta, mutta niitä luetaan eri tavalla. Merkintätavat erottaa toisistaan siten, että rivimerkintöjä käytettäessä on joka kerta rivin alussa standardibassonuottien etumerkintä [⠠⠜]. Mikäli rivimerkintöjä ei käytetä, rivin alku merkitään, kuten pianonuotin vasen käsi.

Rivin alussa on sointumerkki joka ilmaisee, mitä sointubassonäppäintä painetaan. Perusbassokirjoitetaan suureen oktaaviin ja sointubasso pieneen oktaaviin. Esimerkki:

   ⠼⠙⠲
⠸⠜⠄⠜⠙⠼⠛ ⠘⠱⠸⠱⠘⠪⠸⠱⠣⠅

Tässä esimerkkitahdin ensimmäinen neljäsosa on C-perusbasso ja toinen neljäsosa C-sointubasso ja niin edelleen. Kyseessä on ns. humppakomppi. Käsimerkin jälkeen tuleva sointumerkintä D7 ilmaisee, että sointubasso on seiska. Jos sointumerkki olisi ollut esimerkiksi Cm, olisi sointubasso ollut C-mollisointubasso.

Mikäli halutaan kirjoittaa samanaikaisesti soivia standardibassosäveliä, periaate on sama kuin rivimerkintöjä käytettäessä. Ainut ero on se, että nyt alussa on jälleen sointumerkki ja rivimerkintöjen sijasta käytössä ovat oktaavimerkit. Intervallimerkin edessä on oktaavimerkki, joka kertoo, mihin oktaavialaan intervalli on kirjoitettu. Periaatteessa intervallimerkin eteen tuleva oktaavimerkki on standardibasson lukemisen kannalta turha. Koneellisesti muunnettuihin nuotteihin tämä merkintä valitettavasti kuitenkin tulee, ja siksi se on sisällytetty myös tähän esimerkkiin. Esim:

   ⠼⠙⠲
⠸⠜⠄⠜⠙⠼⠛⠀⠘⠱⠐⠤⠱⠐⠤⠱⠐⠤⠱⠐⠤⠣⠅

Esimerkissä siis D-perusbasso ja D-sointubasso soivat yhtäaikaisesti tahdin kaikilla neljällä iskulla. Esimerkki on väärintulkinnan välttämiseksi kirjoitettu auki, mutta tässäkin merkintätavassa voitaisiin hyvin käyttää kahdentamista. Oktaavi-intervallin edessä on yksiviivaisen oktaavin merkki. Tämä oli esimerkki koneellisesti jäljennetystä harmonikkanuotista. Oktaavimerkin voi hyvin poistaa käsin intervallimerkin edestä tällaisista nuoteista niin halutessaan.

Melodiabasso

Melodiabassolla tarkoitetaan harmonikan bassopuolta, jossa on itsenäinen melodiasormio sointubassonäppäinten paikalla. Melodiabassoharmonikalla voi siis myös bassopuolella soittaa itsenäisiä melodioita siinä missä harmonikan diskanttipuolellakin. Melodiabassolle kirjoitettaessa toimitaan, kuten pianon vasemman kädenkin kohdalla, eli oktaavimerkkejä käytetään täysin normaalisti. Melodiabassolle kirjoitettaessa käytetään ensimmäisellä bassorivillä merkintää [⠜⠃⠃⠄]. Myöhemmillä riveillä käytetään vasemman käden käsimerkintää.

19. Pistenuottien asettelu

Pistenuottien asetteluihin ei ole muodostunut yhtä vakiintunutta käytäntöä. Etenkin erilaisten sisennysten pituudet voivat vaihdella merkittävästi riippuen esimerkiksi jäljentäjästä, jäljennökseen käytettävästä ohjelmistosta ja jäljennöksen aikakaudesta. Tästä syystä kannattaa lukea kaikki rivit huolellisesti loppuun saakka, vaikka näyttäisikin ettei rivillä tule vastaan mitään.

Otsikon ja tekijätietojen jälkeen tulee rivi, jolle kirjoitetaan tempomerkintä, sävellajin etumerkintä ja tahtiosoitus. Rivi aloitetaan sisennettynä. Käsin jäljennetyissä vanhemmissa pistenuoteissa sisennys on noin kolmen suunnikkaan pituinen. GoodFeel-ohjelmistolla jäljennetyissä nuoteissa tahtiosoitus sijoittuu noin rivin puoliväliin. Heti seuraavalta riviltä alkaa nuottiteksti. Rivin alkuun tulee tahtinumero ilman numeromerkkiä.

Joskus tahti voi olla niin pitkä, ettei se mahdu yhdelle nuottiriville. Näin käy usein silloin, kun nuotteja kirjoitetaan paperille. Tällöin tahti katkaistaan ja katkaistun tahdin viimeisen nuotin perään kirjoitetaan piste 5. Tahdin loppuosa kirjoitetaan seuraavalle riville. Se sisennetään alkamaan kohdakkain edellisen rivin nuottitekstin alun kanssa. Esim:

   ⠣⠣⠣⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠻⠼⠴⠤⠆⠛⠼⠤⠛⠼⠤⠛⠼⠤⠳⠼⠴⠤⠊⠣⠼⠤⠐
  ⠡⠊⠼⠡⠤⠣⠅

Jos kyseessä on tietylle instrumentille kirjoitettu nuotti, instrumentin nimi lukee sisennettynä tekijätietoja seuraavalla rivillä. Kosketinsoitinnuoteissa lukee tyypillisesti soittimen nimen kohdalla ”keyboard”.

Kosketinsoitinmusiikin asettelu

Oikean ja vasemman käden stemmat merkitään siten, että oikea käsi kirjoitetaan ylemmälle riville ja vasen käsi alemmalle riville. Rivin alussa on aina käsimerkki.

Rivit asetellaan siten, että nuottitekstin alut ovat täysin kohdakkain. Näin ollen, jos oikean käden osuus sisältää vaikkapa esitysohjeita joita ei ole sisällytetty vasemman käden osuuteen, vasemman käden osuus ei voi alkaa rivin alusta. Esim:

   ⠣⠣⠣⠼⠙⠲
⠨⠜⠄⠜⠉⠨⠞⠄⠼⠴⠤⠸⠺⠣⠅ 
⠸⠜   ⠈⠺⠪⠳⠻⠣⠅

On varsin yleistä, että oikean käden osuus vie riviltä tilaa enemmän kuin vasemman käden osuus. Koska tahdit tulee saada alkamaan kohdikkain, vasemman käden osuuteen jää riville tyhjää tilaa ennen seuraavan tahdin alkamista. Tällaisissa tilanteissa käytetään erityistä katkoviivaa merkiksi siitä, että rivillä on tyhjä kohta ennen seuraavan tahdin nuottien alkamista. Esim:

   ⠣⠣⠣⠼⠙⠲
 ⠛ ⠨⠜⠐⠪⠼⠴⠳⠬⠴⠻⠄⠬⠔⠚⠤ ⠐⠗⠬⠴⠧⠸⠺⠣⠅ 
   ⠸⠜⠈⠪⠘⠫⠈⠺⠺ ⠄⠄⠄⠄⠄ ⠘⠫⠱⠹⠺⠣⠅   

18. Kahdentaminen

Kun nuottitekstissä trioli, intervalli tai jokin muu merkki esiintyy neljä kertaa tai useammin peräkkäin, sitä ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa niin monta kertaa. Tällöin merkki kahdennetaan. Kahdentaminen aloitetaan kirjoittamalla merkki kaksi kertaa sen omalle paikalle. Intervallimerkki siis kirjoitetaan kahdesti sitä koskevan nuotin perään. Triolit ja muut ryhmämerkit sekä staccato – ja aksenttimerkit kirjoitetaan kahdesti ennen kyseistä merkkiä koskevaa nuottia. Tämän jälkeen merkki koskee kaikkia nuotteja kahdentamisen päättymiseen saakka. Kahdentaminen päätetään kirjoittamalla aina kahdennettava merkki kerran viimeisen kahdennettavan nuotin jälkeen. Huomaa siis, että ryhmämerkit sekä staccato – ja aksenttimerkit kirjoitetaan kahdentamisen päätyttyä viimeisen nuotin perään, vaikka ne ”normaalisti” kirjoitetaankin aina ennen nuottia, jota kyseinen merkki koskee.

Kahdennettavan jakson pituudelle ei ole ylärajaa, eikä se siis ole mitenkään sidottu tahtiviivoihin. Kahdentaminen on voimassa ainoastaan siinä stemmassa, johon se on merkitty. Jos siis esimerkiksi pianokappaleen oikean käden terssit on kahdennettu, se ei oletuksena koske vasemman käden stemmaa. Seuraavan esimerkin terssi-intervallit on kahdennettu. 

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠋⠬⠬⠛⠓⠊⠓⠋⠛⠑⠀⠋⠙⠑⠚⠝⠬⠣⠅⠀

Mikäli kahdennettavan intervallin edessä esiintyy muunnemerkki, kahdentaminen on keskeytettävä siihen.Esimerkki:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠋⠬⠬⠛⠋⠋⠛⠛⠣⠬⠛⠡⠬⠋⠬⠣⠅⠀

Kahdentaminen ei milloinkaan koske oktaavimerkkejä. Niiden käyttämisestä on tässä oppaassa aiemmin esitellyt käyttösääntönsä. Myöskään nuottimerkkejä ei voi kahdentaa. Kahdennettavat merkit ovatkin lähes poikkeuksetta joko intervallimerkkejä tai trioli – tai muita ryhmämerkkejä.

Tehtävä 58: Kahdenna kahdentamista edellyttävät merkit

Tämän tehtävän nuotit sisältävät merkkejä, jotka ovat kahdennettavissa. Näihin melodioihin ne on kirjoitettu kuitenkin auki. Tunnista kahdentamista edellyttävät tilanteet ja kirjoita melodia kahdennettuja merkkejä käyttäen alle. Huomaathan, että näitä melodioita ei ole tehty ensisijaisesti soittamista varten. Melodioilla voi siis harjoitella nuotinlukua ja soittaa niitä instrumentilla, mutta ne eivät välttämättä ole kaikilta osin ihanteellisia soitettavia.

Tämä tehtävä kannattaa täyttää siten, että copy paste-toiminnolla kopioit tehtävän melodian vastauskohtaan. Tämän jälkeen muokkaat ainoastaan kahdennettavia merkkejä, eikä sinun tarvitse käyttää aikaa varsinaisten nuottimerkkien uudelleenkirjoittamiseen. Jos teet tehtävää pistenäytön editorilla suoraan ascii-tiedostoon, voit hyvin muokata varsinaista tehtäväkohtaa, jolloin vältät kopioimisen ja liittämisen.

A. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠹⠴⠫⠬⠋⠬⠋⠬⠋⠬⠋⠬⠀⠛⠬⠛⠬⠛⠬⠛⠬⠋⠬⠑⠬⠹⠬⠣⠅⠀

B. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠳⠆⠊⠓⠛⠆⠓⠋⠙⠆⠑⠛⠑⠀⠆⠛⠑⠑⠙⠴⠋⠴⠛⠴⠑⠴⠙⠬⠙⠬⠣⠅⠀

C. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠙⠼⠋⠼⠑⠼⠛⠼⠓⠼⠋⠼⠛⠼⠊⠼

D. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠓⠬⠛⠬⠳⠬⠛⠬⠋⠬⠻⠬⠀⠋⠬⠛⠬⠓⠬⠊⠴⠓⠴⠑⠴⠛⠬⠸⠚⠬

⠐⠹⠴⠹⠴⠹⠴⠧⠣⠅

E. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠆⠐⠋⠬⠙⠬⠋⠬⠆⠛⠬⠛⠬⠛⠬⠆⠛⠬⠑⠬⠛⠬⠆⠓⠴⠋⠴⠙⠬

⠀⠆⠐⠛⠴⠑⠴⠚⠼⠹⠴⠹⠴⠧⠣⠅

Tehtävä 59: Kahdenna kahdennettavissa olevat merkit

Tämän tehtävän nuotit sisältävät merkkejä, jotka ovat kahdennettavissa. Näihin melodioihin ne on kirjoitettu kuitenkin auki. Tunnista kahdentamista edellyttävät tilanteet ja kirjoita melodia kahdennettuja merkkejä käyttäen alle. Kaikki tämän tehtävän merkit eivät kuitenkaan ole kahdennettavissa. Mikäli tehtävän merkkejä ei voi kahdentaa, jätä vastaus tyhjäksi. Huomaathan, että näitä melodioita ei ole tehty ensisijaisesti soittamista varten. Melodioilla voi siis harjoitella nuotinlukua ja soittaa niitä instrumentilla, mutta ne eivät välttämättä ole kaikilta osin ihanteellisia soitettavia.

Tämä tehtävä kannattaa täyttää siten, että copy paste-toiminnolla kopioit tehtävän melodian vastauskohtaan. Tämän jälkeen muokkaat ainoastaan kahdennettavia merkkejä, eikä sinun tarvitse käyttää aikaa varsinaisten nuottimerkkien uudelleenkirjoittamiseen. Jos teet tehtävää pistenäytön editorilla suoraan ascii-tiedostoon, voit hyvin muokata varsinaista tehtäväkohtaa, jolloin vältät kopioimisen ja liittämisen.

Tässä tehtävässä on muutamassa kohdassa jouduttu jakamaan yksi pitkä tahti useammalle riville. Tahdin jatkumista seuraavalla rivillä ilmaistaan pistenuottikirjoituksessa merkillä [’]. Tämä merkki kirjoitetaan välittömästi katkeavan tahdin sisältävän rivin viimeisen nuotin perään.

A. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠋⠬⠋⠬⠓⠬⠓⠬⠛⠬⠑⠴⠚⠬⠐⠊⠬⠀

⠐⠓⠴⠋⠬⠷⠴⠿⠴⠵⠴⠾⠴⠙⠬⠨⠙⠬⠐⠹⠬⠣⠅⠀

B. ⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠊⠬⠩⠓⠬⠊⠬⠛⠬⠡⠓⠴⠛⠴⠓⠴⠋⠴⠀

⠐⠑⠼⠸⠛⠬⠊⠬⠐⠑⠬⠛⠴⠊⠴⠨⠱⠴⠣⠅⠀

C. ⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠆⠐⠊⠬⠩⠓⠬⠊⠬⠙⠄⠴⠮⠬⠆⠚⠴⠊⠴⠚⠴⠡⠳⠬⠀

⠀⠆⠨⠙⠴⠑⠴⠙⠴⠆⠚⠬⠊⠬⠓⠬⠛⠄⠴⠿⠴⠻⠴⠣⠅⠀

D. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠫⠬⠋⠬⠓⠬⠻⠴⠱⠴⠀⠋⠬⠙⠴⠚⠼⠑⠴⠝⠴⠣⠅⠀

E. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠆⠐⠋⠣⠋⠡⠋⠆⠙⠋⠓⠆⠛⠋⠛⠆⠑⠛⠊⠀⠆⠚⠊⠓⠆⠪⠛⠆⠫⠑⠆⠹⠄⠣⠅

F. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠋⠬⠯⠬⠿⠬⠷⠴⠮⠴⠓⠴⠋⠬⠯⠴⠿⠴⠷⠴⠮⠬⠓⠬⠀

⠨⠙⠬⠐⠓⠴⠊⠴⠽⠴⠮⠬⠷⠬⠑⠬⠛⠴⠸⠚⠴⠹⠴⠣⠅⠀

G. ⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠆⠐⠊⠬⠚⠴⠊⠴⠆⠓⠴⠊⠴⠓⠴⠆⠛⠬⠑⠬⠛⠬⠐

⠆⠸⠿⠬⠛⠬⠛⠬⠆⠐⠷⠴⠊⠴⠛⠴⠀

⠆⠐⠓⠴⠊⠬⠓⠬⠆⠛⠬⠓⠬⠛⠴⠆⠯⠴⠸⠓⠴⠊⠴⠐

⠆⠾⠴⠽⠴⠯⠴⠑⠴⠑⠴⠣⠅

H. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠓⠴⠛⠴⠋⠴⠑⠬⠙⠴⠙⠴⠹⠴⠣⠅

17. Sidekaaret ja yhdyskaaret

PistemerkkiSelitys
⠿⠉⠿Lyhyt sidekaari, joka yhdistää kahta nuottia
⠿⠉⠉⠀⠉⠿Pitkä sidekaari, joka yhdistää neljää tai useampaa nuottia
⠿⠈⠉⠿Yhdyskaari, joka yhdistää kaksi samaa nuottia
⠿⠨⠉⠿Sointuyhdyskaari, joka yhdistää kahden saman soinnun sävelet toisiinsa
⠰⠃⠿⠘⠆Säekaari, joka yhdistää useampaa kuin neljää nuottia

Nuottikirjoituksessa on käytössä kahdenlaisia kaaria: sidekaaria ja yhdyskaaria. Kun kaksi tai useampi nuotti on yhdistetty sidekaarella, nämä nuotit soitetaan legatossa, eli äänet soitetaan kiinni toisiinsa. Yhdyskaaren tehtävänä on puolestaan sitoa kaksi samaa nuottia kiinni toisiinsa. Tällöin nämä nuotit soitetaan yhtenä pitkänä äänenä. Sointuyhdyskaari toimii samoin kuin yhdyskaari, mutta se nimensä mukaisesti sitoo kaksi sointua. Huomaa, että sointuyhdyskaarta käytetään intervallimerkein aukikirjoitettujen sointujen kanssa, sointumerkkirivillä ei kaaria voi käyttää.

Jos neljä nuottia tai enemmän on yhdistetty kaarella, olisi epäkäytännöllistä kirjoittaa kaari jokaisen nuotin perään. Siksi käytetään joko pitkän sidekaaren merkkiä tai säekaarta.  Seuraavat nuottiesimerkit havainnollistavat sinulle eri kaarien käyttötapoja.

Esimerkki 1:

 ⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠐⠱⠛⠉⠓⠉⠊⠚⠉⠛⠉⠙⠀⠵⠣⠅

Tässä esimerkissä yksittäisiä nuotteja on yhdistetty toisiinsa sidekaarella. Kaari kirjoitetaan nuottien väliin.

Tässä esimerkissä yksittäisiä nuotteja on yhdistetty toisiinsa sidekaarella. Kaari kirjoitetaan nuottien väliin.

Esimerkki 2:

 ⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠐⠚⠉⠉⠓⠑⠐⠚⠉⠊⠛⠑⠸⠊⠣⠅

Tässä esimerkissä neljä nuottia on yhdistetty toisiinsa pitkällä sidekaarella. Sidekaarimerkki kirjoitetaan kahdesti ensimmäisen kaaritettavan nuotin perään. Kaarella merkityn jakson päättää yksi viimeisen kaaritetun nuotin perään kirjoitettu sidekaarimerkki.

Esimerkki 3:

 ⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠰⠃⠐⠛⠿⠯⠵⠋⠛⠊⠾⠮⠷⠾⠊⠿⠯⠀⠱⠱⠱⠘⠆⠧⠣⠅

Tässä esimerkissä kahden tahdin nuotteja on yhdistetty toisiinsa säekaarella. Säekaaren alkumerkki kirjoitetaan välittömästi ennen ensimmäistä kaaritettavaa nuottia. Kaaren päätösmerkki kirjoitetaan heti viimeistä kaaritettavaa nuottia seuraavan nuotin perään.

Esimerkki 4:

 ⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠐⠑⠋⠛⠓⠪⠪⠈⠉⠀⠮⠣⠅

Tässä esimerkissä ensimmäisen tahdin viimeinen ääni on yhdyskaarella yhdistetty toisen tahdin ensimmäiseen ääneen. Nämä kaksi ääntä siis soitetaan neljäsosa – ja kokonuotin mittaisena yhtenä pitkänä äänenä.

Esimerkki 5:

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠐⠟⠬⠼⠴⠨⠉⠟⠬⠼⠴⠣⠅

Tässä esimerkissä kaksi sointua on yhdistetty toisiinsa sointuyhdyskaarella. Kaarimerkki kirjoitetaan välittömästi soinnun viimeisen intervallimerkin perään.

Näissä esimerkeissä on selkeyden vuoksi ollut ainoastaan yhden tyyppinen kaari per yksi esimerkki. On kuitenkin aivan mahdollista, että jopa saman tahdin sisällä on useita eri tyyppisiä side – ja yhdyskaaria. Esim:

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠐⠊⠉⠉⠚⠊⠓⠉⠻⠊⠉⠛⠈⠉⠀⠰⠃⠛⠛⠋⠙⠕⠘⠆⠣⠅

Tahdin 1 neljä ensimmäistä ääntä on yhdistetty toisiinsa pitkällä sidekaarella. Ensimmäisen tahdin kaksi viimeistä nuottia on puolestaan yhdistetty toisiinsa lyhyellä sidekaarella. Tahdin 1 viimeiseltä nuotilta lähtee yhdyskaari tahdin kaksi ensimmäiseen nuottiin. Ne siis soitetaan yhtenä pitkänä äänenä. Tahdin 2 alusta lähtee tahdin loppuun asti kestävä säekaari.

Tehtävä 57: Lisää nuottiin tarvittavat yhdys- ja sidekaaret

Tämän tehtävän nuoteista puuttuvat kaikki side – ja yhdyskaaret. Kunkin tehtäväkohdan yläpuolella on sanallinen ohje siitä, mitkä kaaret kuhunkin tehtäväkohtaan tulee kirjoittaa. Sanalliset kuvaukset ovat siinä järjestyksessä, missä ne esiintyvät itse nuotissakin. Kaarien paikat on merkitty nuottiin sanamerkillä [⠜]. Sanamerkkien paikat osoittavat sinulle, mihin kohtaan erityyppiset kaaret kirjoitetaan.

A. Säekaari alkaa, säekaari päättyy, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, yhdyskaari.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠜⠋⠓⠛⠑⠐⠚⠜⠓⠻⠀⠓⠜⠛⠜⠱⠜⠹⠜⠹⠣⠅

B. Sointuyhdyskaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠳⠄⠬⠴⠜⠓⠬⠴⠛⠜⠋⠜⠑⠜⠚⠀⠝⠜⠝⠣⠅

C. Pitkä sidekaari alkaa, pitkä sidekaari päättyy, yhdyskaari

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠜⠐⠚⠐⠑⠊⠐⠙⠓⠛⠑⠜⠚⠜⠀⠺⠙⠑⠝⠣⠅

D. Lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, yhdyskaari, pitkä sidekaari alkaa, pitkä sidekaari päättyy

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠋⠜⠛⠜⠓⠜⠊⠜⠎⠀⠜⠓⠛⠸⠚⠑⠋⠸⠚⠜⠹⠣⠅⠀

E. Säekaari alkaa, säekaari päättyy, yhdyskaari, pitkä sidekaari alkaa, pitkä sidekaari päättyy

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠜⠐⠳⠛⠑⠋⠙⠜⠹⠜⠀⠙⠜⠚⠐⠋⠛⠸⠊⠚⠜⠹⠣⠅

F. Sointuyhdyskaari, säekaari alkaa, säekaari päättyy

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠋⠙⠚⠙⠗⠌⠴⠜⠀⠳⠌⠴⠜⠛⠬⠑⠬⠋⠴⠜⠸⠚⠼⠹⠴⠣⠅

G. Lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, lyhyt sidekaari, säekaari alkaa, säekaari päättyy

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠯⠜⠛⠜⠓⠜⠊⠷⠜⠨⠙⠜⠐⠋⠜⠙⠜⠿⠑⠚⠛⠯⠐⠙⠜⠙⠣⠅

16. Yhdysmerkki

Yhdysmerkkejä tarvitaan, kun nuottitekstissä soi yhtä aikaa erikestoisia ääniä. Esim. pianokappaleessa peukalo pysyy yhdessä äänessä, kun muut sormet soittavat päälle samaan aikaan toista ääntä. Tällaista esimerkkiä ei voi kirjoittaa intervallimerkeillä, sillä intervallit kestävät yhtä kauan kuin nuotit, joihin ne viittaavat.

Yhdysmerkit

Merkin nimi Merkki
Kokotahdin yhdysmerkki ⠣⠜
Osatahdin yhdysmerkki ⠐⠂

Ositusmerkki eli ”seinä”
⠨⠅

Koko tahdin yhdysmerkki [⠣⠜] tarkoittaa, että tahdissa soitetaan yhtä aikaa sekä merkkiä ennen että sen jälkeen tulevat sävelet. Esimerkki:

 ⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠐⠳⠪⠺⠹⠣⠜⠐⠝⠏⠣⠅

Osatahdin yhdysmerkin periaate on sama kuin kokotahdinkin. Se vain koskee osaa tahdista. Ositusmerkki eli ”seinä” erottaa jakaantuneet tahdinosat yksinäisestä osasta. Seuraavassa esimerkissä tahdin alkupuoli on yksiääninen, loppupuoli jakautuu.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠐⠙⠑⠋⠛⠨⠅⠓⠊⠚⠙⠐⠂⠐⠫⠳⠣⠅

Ositusmerkin eli ”seinän” sekä osatahdin yhdysmerkin käyttäminen ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Samat asiat on mahdollista ilmaista myös käyttämällä ainoastaan kokotahdin yhdysmerkkiä ja taukoja. Käytettävä merkintä tapa riippuu siitä, milloin ja minkä ohjelmiston tai jäljentäjän avustamana pistenuotin jäljennös on toteutettu. On siis hyödyllistä ja suotavaa hallita kummatkin merkintätavat. Seuraavassa esimerkissä on äskeinen esimerkki kirjoitettu ainoastaan kokotahdin yhdysmerkkiä sekä taukoa käyttäen:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠄⠥⠐⠫⠳⠣⠜⠐⠙⠑⠋⠛⠓⠊⠚⠙⠣⠅

Ohjeita yhdysmerkkien lukemiseen

Kokotahdin yhdysmerkki tarkoittaa, että tahdissa soitetaan yhtä aikaa yhdysmerkkiä edeltävät ja sen jälkeen tulevat nuotit. Kun havaitset yhdysmerkin, älä ensimmäisenä rupea miettimään sitä, miten äänet soivat yhteen. Sen sijaan harjoittele tahdit itsenäisinä tahteina, aivan kuin yhdysmerkkiä ei koskaan olisi ollutkaan. Vasta kun osaat täysin molemmat tahdit, harjoittele soittamaan ne samanaikaisesti.

Puretaanpa edellisen kappaleen esimerkki:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠜⠌⠇⠄⠥⠐⠫⠳⠣⠜⠐⠙⠑⠋⠛⠓⠊⠚⠙⠣⠅

Aluksi siis harjoittelemme ennen kokotahdin yhdysmerkkiä olevan osuuden:

⠜⠌⠇⠄⠥⠐⠫⠳⠣⠅

Harjoittele tämä huolellisesti. Muista ehdottomasti huomioida tauko myös silloin, kun soitat yksin tätä tahtia! Polje neljäsosia jalallasi ja pidä näin yllä perussykettä. Soita neljäsosat nuotin mukaisesti vasta kolmannelle ja neljännelle neljäsosalle.

Seuraavaksi harjoittele kokotahdin yhdysmerkin jälkeen tuleva osuus:

⠜⠌⠇⠐⠙⠑⠋⠛⠓⠊⠚⠙⠣⠅

Harjoittele tämäkin osuus huolellisesti. Kun osaat sen varmasti, onkin aika soittaa tahdit yhteen:

⠜⠌⠇⠄⠥⠐⠫⠳⠣⠜⠐⠙⠑⠋⠛⠓⠊⠚⠙⠣⠅

Muistathan huomioida ensimmäisessä tahdissa olevan tauon harjoitellessasi tahteja yhteen. Polje koko ajan perussykettä jalallasi.

Jos tahdissa on käytetty ositusmerkkiä ja osatahdin yhdysmerkkiä, lue tahti täysin normaalisti osatahdin yhdysmerkkiin [⠈⠁] saakka ositusmerkistä [⠨⠅] välittämättä.  Harjoittele tahti kokonaisuudessaan osatahdin yhdysmerkkiin saakka niin, että osaat sen vaivatta. Seuraavaksi harjoittele osatahdin yhdysmerkin jälkeen tuleva osuus niin, että osaat sen varmasti. Tämän jälkeen yhdistä ositusmerkin jälkeen tulevaan osuuteen osatahdin yhdysmerkin jälkeen tuleva osuus. Käydään vielä yhdessä läpi koko asia aivan alusta alkaen.

Harjoiteltava tahti kokonaisuudessaan:

⠐⠙⠑⠋⠛⠨⠅⠓⠊⠚⠙⠐⠂⠐⠫⠳⠣⠅

Unohda hetkeksi ositusmerkki ja harjoittele tahti sen alusta osatahdin yhdysmerkkiin saakka:

 ⠜⠌⠇⠐⠙⠑⠋⠛⠓⠊⠚⠙⠣⠅

Treenattu? Seuraavaksi harjoittele erikseen osatahdin yhdysmerkin jälkeen tuleva osuus:

 ⠜⠌⠇⠐⠫⠳⠣⠅

Treenattu? Seuraavaksi harjoittele yhteen ositusmerkin jälkeen tuleva osuus ja osatahdin yhdysmerkin jälkee tuleva osuus:

 ⠜⠌⠇⠐⠓⠊⠚⠙⠐⠂⠐⠫⠳⠣⠅

Treenattu? Ota lopuksi mukaan yksin soitettava alkuosa, ja niinpä osaatkin jo koko harjoiteltavan tahdin:

⠜⠌⠇⠐⠙⠑⠋⠛⠨⠅⠓⠊⠚⠙⠐⠂⠐⠫⠳⠣⠅

Tehtävä 55: Yhdistä melodiat koko tahdin yhdysmerkillä

Tässä tehtävässä on kaksi itsenäistä stemmariviä per tehtäväkohta. Tehtävänäsi on yhdistää nämä stemmat kokotahdin yhdysmerkillä yhdelle nuottiriville. Lopuksi voit halutessasi harjoitella kyseisen ”kappaleen” omalla instrumentillasi.

A.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠨⠝⠚⠑⠹⠣⠅

⠨⠜⠐⠫⠳⠻⠫⠣⠅

B.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠓⠊⠓⠛⠋⠛⠫⠣⠅

⠨⠜⠸⠺⠺⠧⠹⠣⠅

C.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠓⠊⠳⠛⠑⠫⠣⠅

⠨⠜⠐⠫⠹⠺⠹⠣⠅

D.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠺⠊⠓⠛⠑⠫⠣⠅

⠐⠻⠄⠸⠚⠳⠹⠣⠅

E.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠓⠊⠓⠛⠋⠑⠫⠣⠅

⠨⠜⠄⠥⠸⠳⠹⠣⠅

F.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠫⠓⠨⠙⠑⠚⠹⠣⠅

⠨⠜⠐⠹⠫⠻⠫⠣⠅

G.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠺⠓⠨⠋⠹⠹⠣⠅

⠨⠜⠐⠻⠄⠛⠏⠣⠅

H.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠧⠐⠋⠓⠛⠑⠫⠣⠅

⠨⠜⠐⠹⠹⠺⠹⠣⠅

Tehtävä 56: Kirjoita melodiat omille riveilleen

Tehtävässä on kirjoitettu yhdelle nuottiriville kaksi ositusmerkillä ja osatahdin yhdysmerkillä erotettua stemmaa. Tehtävänäsi on lukea nuotit ja erotella kumpikin stemma omalle nuottirivilleen.

Esimerkki:

    ⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠹⠚⠙⠨⠅⠑⠚⠹⠐⠂⠐⠻⠫⠣⠅

Vastaus:

 ⠨⠜⠨⠹⠚⠙⠑⠚⠹⠣⠅
⠨⠜⠄⠥⠐⠻⠫⠣⠅

A.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠨⠹⠚⠊⠨⠅⠐⠓⠚⠹⠐⠂⠐⠛⠿⠵⠫⠣⠅

B.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠻⠑⠙⠨⠅⠚⠑⠹⠐⠂⠸⠻⠫⠣⠅

C.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠓⠓⠋⠋⠨⠅⠐⠛⠑⠫⠐⠂⠸⠺⠧⠣⠅

D.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠋⠯⠯⠓⠓⠨⠅⠷⠿⠯⠵⠹⠐⠂⠸⠚⠓⠧⠣⠅

E.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠳⠨⠅⠐⠓⠛⠫⠓⠨⠙⠐⠂⠸⠺⠝⠣⠅

F.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠳⠛⠑⠫⠨⠅⠐⠳⠐⠂⠐⠋⠙⠣⠅

G.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠓⠨⠅⠋⠛⠑⠫⠹⠐⠂⠐⠽⠸⠷⠭⠾⠿⠥⠣⠅

H.    ⠼⠙⠲

⠨⠜⠨⠷⠮⠷⠮⠨⠅⠓⠛⠯⠵⠽⠾⠹⠐⠂⠐⠺⠓⠛⠫⠣⠅

15. Sointumerkit

Sointumerkinnällä tarkoitetaan soinnun merkitsemistä tekstimuotoisena siten, että soittaja tietää soinnun pohjasävelen, soinnun laadun (duuri, molli, septimisointu jne) ja mahdolliset lisäsävelet. Esim. sointumerkintä G7 kertoo, että kyseessä on septimisointu, jonka pohjasävel on G. Soittaja voi itse päättää, missä järjestyksessä hän soinnun äänet soittaa ja mitä ääniä mahdollisesti jättää pois.

Sointumerkintöjä käytetään paljon rytmimusiikissa silloin, kun halutaan ilmaista vaikkapa jonkin kappaleen sointumerkit laulumelodian alla. Mikäli sointu halutaan kirjoittaa täsmällisesti ääni ääneltä, tulee käyttää intervallimerkintöihin perustuvaa, tässä oppaassa aiemmin esiteltyä sointujen merkintätapaa.

Pohjoismainen merkintätapa

Seuraavat sointumerkinnät esiintyvät ainoastaan pohjoismaiden alueella käsin jäljennetyissä pistenuoteissa.

Pohjoismaissa käytetyt sointumerkit

sointumerkki merkinnän kuvaus
C-duuri
⠽⠅ C-molli
⠽⠼⠙ Csus4
⠽⠼⠢⠢ Ylinouseva duurikolmisointu eli C+5
⠽⠼⠶ Dimisointu, Cdim7
⠽⠼⠋ ⠽⠼⠋Sekstisointu eli ”kutonen”. C6
⠽⠅⠼⠋ Mollisekstisointu eli ”mollikutonen”. Cm6
⠽⠼⠛ Septimisointu eli ”seiska”. C7
⠽⠅⠼⠛ Molliseptimisointu eli ”molliseiska”. Cm7
⠽⠍⠼⠛ Suurseptimisointu eli maj7, ”Majseiska”. Cmaj7
⠽⠅⠼⠍⠛ ”mollimajseiska”, Cmmaj7
⠽⠼⠊ ”ysi”, C9
⠽⠼⠣⠊ ”miinusysi”, C-9
⠽⠼⠁⠉ ”13”, C13
⠠⠤ Sointutekstin etumerkintä, kirjoitetaan ennen sointumerkinnän alkua

Sointumerkinnän etumerkintä [⠠⠤] kirjoitetaan ennen ensimmäistä sointumerkkiä. Ensimmäinen sointumerkki kirjoitetaan välittömästi sointumerkin etumerkinnän perään ilman välilyöntiä. Sointumerkit kirjoitetaan melodiarivin alle omalle rivilleen niin, että tahdit alkavat samasta kohtaa melodiarivin kanssa.

Soinnun keston määrittää sen pohjasävel. Esimerkkitaulukon sointumerkinnät ovat kaikki kokonuotteja, mutta soinnun pohjasäveltä ilmaiseva nuotti voi toki olla aika-arvoltaan mikä tahansa. Soinnun pohjasävelet kirjoitetaan kuten mitkä tahansa nuotit, eli tahtiviivat merkitään tahtiosoituksen mukaisesti, aivan kuten nuoteissa yleensä. 

Sointumerkintä ei noudata nuottiin merkittyä sävellajin etumerkintää. Esim. jos kappaleen sävellaji on F-duuri ja kappaleessa on B-duurisointu, sointumerkintään on kirjoitettava alennus B-duuria varten, vaikka melodiarivin nuotteihin ei tarvita tilapäistä etumerkintää B-säveltä varten.

Mikäli soinnun pohjasävel on jokin muu kuin soinnun perussävel, se merkitään [⠌]-merkillä pohjasävelen perään. Uuden pohjasävelen aika-arvo kirjoitetaan aina kahdeksasosana riippumatta soinnun ensimmäisen sävelen aika-arvosta. Esim: ⠠⠤⠽⠼⠛⠌⠋. Tälle pohjasävelen merkinnälle ei ole löytynyt virallista käytäntöä, joten toisenlaisiakin merkintätapoja voi tulla vastaan.

Esimerkki: Joosen valssi

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠉⠲
⠁⠀⠜⠌⠇⠨⠜⠐⠱⠹⠺⠀⠟⠄ ⠳⠻⠫⠀⠞⠄ ⠎⠄ ⠀
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠠⠤⠞⠄⠅⠀⠶  ⠏⠄⠅ ⠶  ⠎⠄⠼⠛⠀ 
⠋ ⠨⠜⠐⠞⠪⠀ ⠟⠄⠀⠍      ⠳⠻⠫⠀⠞⠄  
⠀⠀⠀⠠⠤⠶   ⠕⠄⠀⠞⠄⠼⠛⠌⠚⠀⠏⠄⠅⠀⠶
⠁⠁ ⠨⠜⠐⠻⠫⠱⠀⠟⠄⠀⠗⠻⠀      ⠫⠱⠹ 
⠀⠀⠀⠀⠠⠤⠞⠄⠅⠀⠶ ⠀⠩⠝⠄⠅⠼⠛⠣⠑ ⠩⠟⠄⠼⠛
⠁⠙⠀⠨⠜⠸⠞⠄⠈⠉⠀⠞⠧⠣⠅
⠀⠀⠀⠠⠤⠞⠄⠅⠀  ⠞⠅⠧⠣⠅

Tekstimuotoiset reaalisointumerkit

Sointumerkintä Merkinnän selitys
C C-duurikolmisointu
Cm C-mollikolmisointu
Csus Csus4-sointu
C+5 Ylinouseva duurikolmisointu, C+
C-5 C-duurikolmisointu, jonka kvintti on vähennetty
Cdim7 Dimisointu
C6 Sekstisointu eli ”kutonen”
Cm6 Mollisekstisointu eli ”mollikutonen”
C7 Pienseptimisointu eli ”C-seiska”
Cm7 Molliseptimisointu eli ”molliseiska”
Cmaj7 Suurseptimisointu eli ”majseiska”
Cmmaj7 Mollimajseptimisointu eli ”mollimajseiska”
C9 C-9-sointu eli ”C-ysi”
C9b5 C9-sointu, jonka kvinttiä on pudotettu puoli sävelaskelta
Cm7b5 C-molliseptimisointu, jonka kvintti on alennettu, ”puolidimi”
C13 C-kolmetoista-sointu


Reaalisointumerkit kirjoitetaan melodian alle kirjainmerkkeinä. Pistenuottien käyttäjän kannalta olennaista on muistaa sekaannuksen välttämiseksi etenkin se, että sävelnimet ilmaistaan tässä merkintätavassa kirjainmerkein, ei nuottimerkintänä kuten aiemmassa pohjoismaisessa sointumerkintäkäytännössä.

Sointumerkit kirjoitetaan melodiarivin alle niiden tahtien alapuolelle, jota ne koskevat. Tässä merkintätavassa ei tarvita sointumerkinnän etumerkintää. 

Jos sointumerkinnässä on vain yksi kirjain, esimerkiksi ”C”, se tarkoittaa duurikolmisointua. Pieni m-kirjain sävelnimen perässä tarkoittaa mollisointua. Esim. Cm on C-mollisointu. Lyhenne maj taas tarkoittaa suurseptimisointua eli majseiskaa. Esimerkiksi Cmaj7-sointu sisältää sävelet (C E G H).

Jos soinnun pohjasävel on ylennetty, se ilmaistaan #-merkillä. Esim. sointu Cismaj7 kirjoitetaan C#maj7. Jos soinnun pohjasävel on alennettu, se ilmaistaan B-kirjaimella. Sointu Es7 kirjoitetaan Eb7. Huomaa, että sävelnimi E on isolla ja alennuksesta kertova b pienellä. 

Sointumerkissä voi sävelnimeä ja sointutyyppiä ilmaisevien kirjainten perässä esiintyä numero 7, 9, 11 ja 13, tai näiden numeroiden yhdistelmiä. Nämä numerot kuvaavat lisäsäveliä, jotka rakentuvat runkona olevan duuri – tai mollikolmisoinnun päälle. Esim. C7-sointu sisältää äänet C E G B. C9-sointu sisältää äänet  C E G B D. Sointumerkki ei koskaan velvoita soittamaan soinnun ääniä missään tietyssä järjestyksessä, tietystä oktaavialasta. Nämä päätökset ovat aina soittaja – ja instrumenttikohtaisia.

Mitä tahansa soinnun sisällä olevaa intervallia voi ylentää tai alentaa. Aivan kuten sävelnimiäkin merkitessä, B-kirjain tarkoittaa alennusta ja #-merkki ylennystä. Esimerkiksi sointu ”C#5” tarkoittaa C-duurikolmisointua, jonka kvintti-intervalli on ylennetty. Se sisältää siis äänet (C E Gis). Puolestaan sointu Cb9 tarkoittaa ysisointua, jonka 9-intervalli on alennettu. Se siis sisältää äänet(C E G B Des).

Joskus soinnun pohjasävel on jokin muu kuin soinnun perussävel. Tällöin soinnun perussävelen jälkeen kirjoitetaan /-merkki ja haluttu bassoääni. Esim: C/E. Soinnun bassoääni voi olla mikä tahansa sointuun kuuluva tai siihen kuulumaton ääni. 

Kansainväliset sointumerkinnät saattavat tietyiltä osin poiketa suomenkielisistä merkeistä. Mollin ja duurin ilmaisemiseen voidaan käyttää englanninkielisiä termejä ”major” eli duuri ja ”minor” eli molli. Esimerkiksi sointumerkki Cma tarkoittaa C-duuria ja Cmi C-mollia. Sävelnimet poikkeavat siten, että H-säveltä ei tunneta. Sen sijaan käytössä ovat sävelnimet B (suomessa H) ja Bb (Suomessa B). Sointu B7 Suomessa H7 ja Bb7 on B7.

Esimerkki: Joosen valssi

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠉⠲
⠁⠀⠨⠜⠄⠜⠌⠇⠐⠱⠹⠺⠀⠻⠄⠀⠳⠻⠫⠀⠞⠄
  Hm⠀        Hm Em⠀ Em 
⠑ ⠨⠜⠐⠎⠄⠀⠞⠪⠀⠟⠄⠀⠍⠀
  A7⠀   A7 D  H7/D#⠀
⠊ ⠨⠜⠐⠳⠻⠫⠀⠞⠄ ⠻⠫⠱⠀⠟⠄⠀ 
   Em    Em Hm  Hm
⠁⠉⠀⠨⠜⠐⠗⠻⠀ ⠫⠱⠹ ⠞⠄⠈⠉⠀⠞⠧⠣⠅
   C#m7b5 F#7  Hm  Hm

Sointumerkit ja melodia samalla rivillä

Kun mustapainonuotti muutetaan sähköisesti pistenuotiksi, muutostyön tekevä ohjelmisto on ohjelmoitu toteuttamaan nuotin asettelu mahdollisuuksien mukaan yksi yhteen alkuperäisen nuotin kanssa. Pistekirjoitus vie kuitenkin enemmän tilaa, kuin näkevien kirjoitus. Sointumerkkejä mahtuu siis rivien alle paljon vähemmän, kuin näkevien nuottikuvassa. Tästä johtuen yhdelle riville mahtuu paljon pienempi määrä tahteja, ja nuotin asettelu pitäisi toteuttaa sointumerkkien ehdoilla. Tietokoneohjelmistot eivät toistaiseksi tätä osaa. Ohjelmistokehittäjät ovat ratkaisseet asian niin, että sointumerkit sijoitetaan melodiariville niiden tahtien eteen, jota ne koskevat. 

Kun sointumerkit ja melodia kirjoitetaan samalle riville, sointumerkinnän edessä on aina tekstiosuuden alkamisesta kertova merkintä [⠜]. Tällä tavalla tekstimuotoiset sointumerkit erotetaan nuoteista. 

esimerkki: Joosen valssi

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠉⠲
⠁⠀⠜⠌⠇⠨⠜⠄⠜Hm⠐⠱⠹⠺⠀⠜Hm⠻⠄⠀⠜Em⠳⠻⠫⠀⠜Em⠞⠄
⠑ ⠨⠜⠄⠜A7⠐⠎⠄⠀⠜A7⠞⠪⠀⠜D⠟⠄⠀⠜D#dim7⠍ 
⠊ ⠜Em⠐⠳⠻⠫⠀⠞⠄ ⠜Em⠐⠞⠄ ⠜Hm⠻⠫⠱⠀⠜Hm⠟⠄ 
⠁⠉⠀⠜C#m7b5⠗⠻⠀⠨⠜⠄⠜F#7⠫⠱⠹ ⠜Hm⠞⠄⠈⠉⠀⠜Hm⠞⠧⠣⠅

Tämän tyylisiä sointumerkintöjä käytetään yleensä ns. lead sheeteissä. Lead sheet on nimitys yksinkertaiselle nuotille, jossa on ainoastaan sävellyksen melodia ja sointumerkit. 

Sointumerkit voidaan liittää myös esimerkiksi kirjoitettuun bassolinjaan tai vaikkapa pianonuotin vasemman käden osuuteen. Tällöin sointumerkki kirjoitetaan sen äänen eteen, jota se koskee. Tapana ei ole kirjoittaa sointumerkintää jokaisen nuotin eteen, vaan sointumerkintä on voimassa seuraavaan sointuun saakka.

Seuraavassa esimerkissä melodian alle on kirjoitettu bassolinja. Bassolinja sisältää kappaleen sointumerkit. Nyt melodian ja sointumerkkien ei tarvitse olla kohdakkain, sillä soinnut on kirjoitettu bassolinjan säveliin. Koska melodia ja bassolinja ovat valmiiksi omilla riveillään, sointumerkit näkyvät oikein myös ohjelmallisesti jäljennetyissä pistenuoteissa.

esimerkki: Joosen valssi

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠉⠲
⠁⠀⠜⠌⠇⠨⠜⠐⠱⠹⠺⠀⠻⠄⠀⠳⠻⠫⠀⠞⠄
⠀ ⠜⠼⠇⠸⠜⠄⠜Hm⠸⠞⠄⠀⠜Hm⠺⠹⠱⠀⠜Em⠏⠄⠀⠜Em⠸⠞⠄
⠑ ⠨⠜⠐⠎⠄⠀⠞⠪⠀⠟⠄⠀⠍⠀
  ⠸⠜⠄⠜A7⠸⠎⠄⠀⠜A7⠸⠝⠄⠀⠜D⠕⠄⠀⠜D#dim7⠩⠕⠄C
⠊ ⠨⠜⠐⠳⠻⠫⠀⠞⠄⠀⠻⠫⠱⠀⠟⠄
 ⠀⠸⠜⠄⠜Em⠸⠏⠄⠀⠜Em⠫⠱⠹ ⠜Hm⠞⠄⠀⠜Hm⠸⠟⠄ ⠀    
⠁⠉ ⠨⠜⠐⠗⠻⠀⠫⠱⠹ ⠞⠄ ⠈⠉⠞⠧⠣⠅
   ⠸⠜⠄⠜C#m7b5⠸⠏⠄⠀⠜F#7⠻⠩⠳⠩⠪⠀⠜Hm⠺⠻⠱ ⠞⠄⠣⠅ 

Sointurytmin ilmaiseminen rytmimerkillä

Kun sointumerkit kirjoitetaan bassolinjan yhteyteen, bassolinjan äänten pituudet ilmaisevat myös soitettavan soinnun pituuden. On kuitenkin tilanteita, jolloin soittajalle halutaan välittää tiedoksi vain soinnut ja niiden tarkka mitta ilman varsinaista kirjoitettua bassolinjaa. Tällöin kirjoitetaan ensin sointu ja tämän jälkeen yksiviivainen H-sävel.  H-sävelen aika-arvo ilmaisee soitettavan soinnun pituuden.

Esimerkki: Jänis istui maassa

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠁ ⠜⠌⠇⠨⠜⠐⠙⠑⠋⠛⠳⠳⠀⠪⠪⠳⠧ ⠪⠪⠳⠧
  ⠜⠼⠇⠄⠸⠜⠄⠜C⠐⠞⠞ ⠜F⠐⠺⠺⠜C⠐⠺⠧ ⠜F⠐⠺⠺⠜C⠐⠺⠧
⠙⠀⠨⠜⠐⠓⠛⠛⠛⠛⠋⠫⠀⠋⠑⠑⠑⠑⠙⠹
  ⠸⠜⠄⠜G7⠐⠺⠚⠚⠜C⠐⠺⠚⠚ ⠜G7⠐⠺⠚⠚⠜C⠐⠺⠚⠚
⠋⠀⠨⠜⠐⠙⠋⠳⠙⠋⠳ ⠳⠳⠹⠧⠣⠅
  ⠸⠜⠄⠜C⠐⠺⠧⠺⠧ ⠜G7⠐⠺⠺⠜C⠐⠺⠧⠣⠅

Kun sointumerkintä kirjoitetaan tahdin alkuun, se on voimassa seuraavaan sointumerkintään saakka. Silloin jokaisen rytmiä ilmaisevan H-nuotin eteen ei ole tarpeellista kirjoittaa sointumerkkiä, jos sointu ei vaihdu.

Tehtävä 53: Etsi pari

Kahdelle riville on kirjoitettu sointumerkkejä. Ensimmäisellä rivillä on tekstimuotoisia reaalisointumerkkejä. Toisella rivillä pohjoismaisen käytännön mukaisia pistenuottikirjoituksen sointumerkintöjä. Merkit ovat kuitenkin eri järjestyksessä keskenään. Yhdistä merkit siten, että tekstimuotoisen sointumerkinnän perään kirjoitat sitä vastaavan pohjoismaisen sointumerkinnän.

A.

C Am BB7 Amaj7

⠠⠤⠮⠍⠼⠛⠀⠽⠀⠣⠮⠼⠛⠀⠮⠅

B.

Eb7 Cm7 A+5 H9

⠠⠤⠮⠼⠢ ⠢⠣⠯⠼⠛⠀⠾⠼⠊⠀⠽⠅⠼⠛

C.

Fmaj7 G6 Eb7-5 Db7

⠠⠤⠣⠵⠼⠛ ⠿⠍⠼⠛ ⠯⠼⠛⠣⠑⠀⠷⠼⠋

D.

Em A-9 Eb A6

⠠⠤⠯⠅ ⠮⠼⠋⠀⠣⠯ ⠮⠼⠣⠊

E.

Em Ebdim7 Fm6 Fmmaj7

⠠⠤⠿⠅⠍⠼⠛⠀⠯⠅ ⠿⠅⠼⠋⠀⠣⠯⠼⠶

F.

Asus4 Ab13 D9 Hm7-5

⠠⠤⠵⠼⠊⠀⠣⠮⠼⠁⠉ ⠾⠅⠼⠛⠣⠑⠀⠮⠼⠙

G.

Em6 Fdim7 G-5 Cmaj7

⠠⠤⠽⠍⠼⠛⠀⠯⠅⠼⠋ ⠿⠼⠶⠀⠷⠼⠣⠑

H.

Gsus4 Ges Eb Ab+5

⠠⠤⠣⠯⠀⠣⠷ ⠣⠮⠼⠢⠢⠀⠿⠼⠙

Tehtävä 54: Lisää sointumerkit

Lisää annetut sointumerkit melodian alle. Lisää sekä pistenuottien omat sointumerkit että reaalisointumerkit. Jokaisessa tehtäväkohdassa on 2 tahtia ja soinnut vaihtuvat puolinuotin välein. 

Esimerkki:

C-duuri F-duuri G-septimi C-duuri

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠫⠓⠋⠛⠓⠊⠙⠀⠚⠓⠛⠑⠝⠣⠅

⠠⠤⠝⠟⠀⠗⠼⠛⠝⠣⠅

⠨⠜⠐⠫⠓⠋⠛⠓⠊⠙⠀⠚⠓⠛⠑⠝⠣⠅

   C  F    G7  C

A.

A-molliseiska H-molliseiska miinus 5 E-seiska A-molliseiska

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠫⠙⠊⠐⠻⠻⠀⠫⠙⠚⠎⠣⠅

⠨⠜⠐⠫⠙⠊⠐⠻⠻⠀⠫⠙⠚⠎⠣⠅

B.

F-majseiska B-duuri C-seiska F-majseiska

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠚⠊⠛⠙⠱⠺⠀⠹⠊⠓⠟⠣⠅

⠨⠜⠐⠚⠊⠛⠙⠱⠺⠀⠹⠊⠓⠟⠣⠅

C.

D-molliseiska E-molliseiska miinus 5 A-seiska D-molli

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠑⠛⠪⠑⠋⠓⠚⠀⠊⠩⠐⠙⠛⠋⠕⠣⠅

⠨⠜⠐⠑⠛⠪⠑⠋⠓⠚⠀⠊⠩⠐⠙⠛⠋⠕⠣⠅

D.

Fis-molliseiska Gis-dimiseiska E-seiska Fis-molliseiska

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠝⠕⠀⠫⠩⠳⠎⠣⠅

⠨⠜⠐⠝⠕⠀⠫⠩⠳⠎⠣⠅

E.

Fis-molliseiska Gis-molliseiska miinus 5 Cis-seiska Fis-molliseiska

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠨⠜⠸⠛⠊⠙⠛⠓⠛⠑⠚⠀⠙⠩⠸⠋⠐⠓⠊⠟⠣⠅

F.

A-majseiska Fis-molliseiska H-molliseiska E-seiska

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠹⠙⠚⠊⠋⠊⠙⠀⠱⠑⠙⠞⠣⠅

G.

E-majseiska Cis-molliseiska Fis-molliseiska H-seiska

⠀⠀⠀⠼⠙⠩⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠋⠑⠋⠛⠓⠛⠋⠑⠀⠆⠙⠑⠙⠚⠋⠎⠣⠅

H.

H-molliseiska E-seiska b 9 A-13 D-majseiska

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠨⠜⠸⠺⠆⠑⠛⠚⠓⠩⠋⠑⠚⠀⠐⠛⠆⠽⠮⠷⠈⠉⠓⠐⠛⠈⠉⠟⠣⠅

14. Soinnut

Kun vähintään kolme ääntä tai enemmän soivat samanaikaisesti, kutsutaan äänten muodostamaa kokonaisuutta soinnuksi. Esim. kun soitat pianolla C, E ja G-nuotit painaen koskettimet pohjaan samanaikaisesti, olet soittanut C-duurikolmisoinnun.

Soinnut merkitään kirjoittamalla tarvittavat intervallimerkit peräkkäin ilman välilyöntiä sen nuotin perään, josta alkaen sointu kirjoitetaan. Nuottiavain ja käsimerkit vaikuttaa sointujen lukusuuntaan aivan kuten intervallienkin kohdalla. Kun käytössä on G-avain, soinnut luetaan ylhäältä alaspäin. F–avainta käytettäessä luetaan soinnut alhaalta ylöspäin. Vasemman käden käsimerkillä merkityt intervallit luetaan alhaalta ylös ja oikean käden käsimerkillä merkityt intervallit ylhäältä alas.

Sointu kirjoitetaan vertaamalla kaikkia muita soinnun sisältämiä intervalleja siihen säveleen, josta alkaen sointu kirjoitetaan. G-avaimelle kirjoitettu C-duurikolmisointu näyttää tältä:

⠜⠌⠇⠐⠷⠬⠔⠣⠅

Sointu sisältää ylhäältä alas sävelet G, E ja C. Koska käytössä on G-avain ja intervallit luetaan ylhäältä alas, aloitetaan soinnun kirjoittaminen sen ylimmästä sävelestä G:stä. G:stä E:hen on matkaa diatoninen terssi [⠷⠬]. G:stä C:hen on puolestaan matkaa diatoninen kvintti [⠷⠔].

Täsmälleen samat äänet F-avaimelle kirjoitettuna näyttävät tältä:

⠜⠼⠇⠸⠽⠬⠔⠣⠅

Kirjoitamme äskeiset kaksi erillistä intervallia yhden äänen alle soinnuksi:

⠜⠌⠇⠐⠷⠬⠔⠣⠅

Saimme siis terssikvinttisoinnun: terssi G – E, kvintti G – C. Kyseessä on C-duuri kolmisointu.

Täsmälleen samat äänet F-avaimelle kirjoitettuna näyttävät tältä:

⠜⠼⠇⠸⠽⠬⠔⠣⠅

Soinnun rakenne tulee aina ajatella avaimesta riippuen sen ylimmästä tai alimmasta sävelestä. Tärkein asia sointuja kirjoitettaessa on muistaa, että kaikki soinnun sävelet vertautuvat aina siihen säveleen, josta sointu kirjoitetaan. 

Sointujen sisällä olevia säveliä voi ylentää, alentaa tai palauttaa aivan kuten mitä tahansa yksittäistä intervallisäveltäkin. Jos haluamme kirjoittaa äskeiseen C-duurikolmisointuun G:än sijasta Gis:än, se ei onnistu pelkän C-duuriasteikon sävelillä, koska Gis ei kuulu C-duuriasteikkoon. Mikäli sointu kirjoitettaisiin F-avaimelle, pitäisi kvintti-intervallin eteen kirjoittaa ylennysmerkki, jolloin kvinttisävel G nousee puolisävelaskelen G:stä Gissäksi:

⠜⠼⠇⠸⠽⠬⠩⠔⠣⠅ 

Sävelet: C, E, Gis

Näiden muunnemerkittyjen sävelten kohdalla pätevät kaikki samat lukemista ja kirjoittamista helpottavat ohjeet kuin intervallienkin kohdalla:

  • Kumoa väliaikaisesti kaikki tilapäiset etumerkinnät ja palautukset
  • Laske soinnun äänten väliset diatoniset etäisyydet, kuin tilapäisiä etumerkintöjä ja palautuksia ei koskaan olisi ollutkaan.
  • Aseta merkinnät voimaan näin saamaasi sointuun, eli siirrä muunnemerkittyjä intervallisäveliä puoli sävelaskelta ylös/alas, merkinnän mukaisesti.

Seuraavassa esimerkissä havainnollistan vaihe vaiheelta yllä kirjoittamani:

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲
 ⠜⠼⠇⠐⠽⠬⠣⠔⠡⠒⠣⠅

Esimerkkisointu on kirjoitettu F-avaimelle F-duurissa. C-sävelestä ylöspäin on kirjoitettu terssi, alennettu kvintti ja palautettu septimi.

  1. Kumotaan tilapäiset etumerkinnät eli palautetaan kvintti ja septimisävelet. Sointu näyttää siis nyt tältä 

⠜⠼⠇⠐⠽⠬⠔⠒

  1. Nyt sävellajin mukaiset soivat diatoniset sävelet ovat C, E, G ja B, eli kyseessä on B-septimisointu
  2. Nyt lisätään alennusmerkki kvinttiin ja palautusmerkki septimiin. G alennetaan Ges:ksi ja B palautetaan H:ksi: 

⠜⠼⠇⠐⠽⠬⠣⠔⠡⠒⠣⠅

Saadaan sointu, jonka soivat äänet ovat: C, E, Ges ja H. Kyseessä on siis Cmaj7 alennettu 5-sointu.

Esimerkkejä

Esimerkki 1:

a.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠹⠼⠴⠳⠼⠴⠳⠼⠴⠣⠅

Sävellaji on C-duuri ja tahtilaji 4/4. Oikean käden merkin takia intervallit luetaan ylhäältä alas. Kahdella ensimmäisellä neljäsosalla on kaksiviivaisesta C:stä kirjoitetut kvarttisekstisoinnut. Kahdella viimeisellä neljäsosalla on puolestaan G:stä kirjoitetut kvarttisekstisoinnut.

Puretaanpa sointujen intervallit kirjoitussuunnan mukaisesti ylhäältä alas. Tahti 1 iskujen 1 ja 2 sama sointu:

⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠣⠅

diatoninen kvartti C:stä:

⠨⠜⠨⠹⠼⠣⠅

Sävelet ovat siis C – G.

Diatoninen seksti C:stä:

⠨⠜⠨⠹⠴⠣⠅

Sävelet: C – E

Soinnun sävelet: C G E:

⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠣⠅

Tahti 1, iskujen 3 ja 4 sisältämä sama sointu:

Diatoninen kvartti G:stä:

⠨⠜⠐⠳⠼⠣⠅

sävelet: G – D

Diatoninen seksti G:stä:

⠨⠜⠐⠳⠴⠣⠅

sävelet: G – H

soinnun sävelet: G D H:

⠨⠜⠐⠳⠼⠴⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠫⠬⠔⠫⠬⠔⠫⠔⠒⠱⠼⠴⠣⠅

Sävellaji on C-duuri ja tahtilaji 4/4. Intervallit luetaan oikean käden mukaisesti ylhäältä alaspäin. Tahdin kahdella ensimmäisellä neljäsosalla on yksiviivaisesta E:stä kirjoitettu terssikvinttisointu. Tahdin kolmannella iskulla on yksiviivaisesta E:stä kirjoitettu kvinttiseptimisointu. Tahdin viimeisellä iskulla on yksiviivaisesta D:stä kirjoitettu kvarttisekstisointu.

Puretaan jälleen sointujen intervallit

Iskujen 1 ja 2 sisältämä sointu

⠨⠜⠐⠫⠬⠔⠣⠅

Diatoninen terssi E:stä:

⠨⠜⠫⠬⠣⠅

Sävelet: E – C

Diatoninen kvintti E:stä:

⠨⠜⠐⠫⠔⠣⠅

Sävelet: E – A

Soinnun sävelet: E C A:

⠨⠜⠐⠫⠬⠔⠣⠅

Tahti 1, iskun 3 sisältämä sointu 

⠨⠜⠫⠔⠒⠣⠅

Diatoninen kvintti E:stä:

⠨⠜⠐⠫⠔⠣⠅

Sävelet: E – A

Diatoninen septimi E:stä:

⠨⠜⠐⠫⠒⠣⠅

Sävelet: E – F

Soinnun sävelet: E A F:

⠨⠜⠐⠫⠔⠒⠣⠅

Iskun 4 sisältämä sointu 

⠨⠜⠱⠼⠴⠣⠅

Diatoninen kvartti D:stä:

⠨⠜⠐⠱⠼⠣⠅

Sävelet: D – A

Diatoninen seksti D:stä:

⠨⠜⠐⠱⠴⠣⠅

Sävelet: D – F

soinnun sävelet: D A F:

⠨⠜⠐⠪⠼⠴⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠹⠼⠴⠳⠼⠴⠳⠼⠴⠀⠪⠬⠴⠪⠬⠴⠫⠬⠴⠫⠬⠴⠣⠅

Tahtilaji on 4/4 ja sävellaji C-duuri. Intervallit luetaan ylhäältä alaspäin. Tahdissa 1 on kahdella ensimmäisellä iskulla kaksiviivaisesta C:stä kirjoitetut kvarttisekstisoinnut. Kahdella viimeisellä iskulla on yksiviivaisesta G:stä kirjoitetut kvarttisekstisoinnut. Tahdissa 2 on kahdella ensimmäisellä iskulla yksiviivaisesta A:sta kirjoitetut terssisekstisoinnut. Kahdella viimeisellä iskula on yksiviivaisesta E:stä kirjoitetut terssisekstisoinnut.

Puretaan jälleen soinnut osiin.

Tahti 1: tämä on jo käsitelty tämän esimerkki 1.sen kohdassa ”a)”.

Tahti 2, iskujen 1 ja kaksi sisältämä sointu

⠨⠜⠐⠪⠬⠴⠣⠅

Diatoninen terssi A:sta:

⠨⠜⠐⠪⠬⠣⠅

Sävelet: A – F

Diatoninen seksti A:sta:

⠨⠜⠐⠪⠴⠣⠅

Sävelet: A – C

Soinnun sävelet: A F C

⠨⠜⠐⠪⠬⠴⠣⠅

Iskujen 3 ja 4 sisältämä sointu:

⠨⠜⠐⠫⠬⠴⠣⠅

Diatoninen terssi yksiviivaisesta E:stä:

⠨⠜⠐⠫⠬⠣⠅

Sävelet: E – C

Diatoninen seksti yksiviivaisesta e:stä:

⠨⠜⠐⠫⠴⠣⠅

Sävelet: E – G

Soinnun sävelet: E C G

⠨⠜⠐⠫⠬⠴⠣⠅

Tässä esimerkissä vielä käsittelemämme sointukierto kokonaisuudessaan:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠹⠼⠴⠹⠼⠴⠳⠼⠴⠳⠼⠴⠀⠫⠬⠔⠫⠬⠔⠫⠔⠒⠱⠼⠴

Opettele soittamaan soinnut pianolla tai muulla instrumentilla. Tämä sointukierto esiintyy vuoden 1970 isossa hittikappaleessa. Mikä kappale on kyseessä?

Esimerkki 2.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠗⠬⠔⠗⠣⠬⠔⠣⠅

Sävellaji on C-duuri ja tahtilaji 4/4. Intervallit luetaan oikean käden mukaisesti ylhäältä alaspäin. Tahdin ensimmäiselle puolinuotille on G-avaimelle kirjoitettu C-duurikolmisointu terssikvintti-sointuna G, E ja C. Tahdin jälkimmäisen puolinuotin sointu on sama sointu, mutta terssi-intervallin edessä on alennusmerkki, jiolloin soinnun sävelet ovat G, Es ja C. Jälkimmäinen sointu on C-molli. Mollisoinnun aikaansaamiseksi oli välttämätöntä käyttää alennusmerkkiä terssi-intervallin edessä, koska diatoninen terssi-intervalli G-sävelestä on E. Sitä laskettiin puolisävelaskelta alentamalla E-sävel Es:ksi.

Esimerkki 3:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠨⠝⠩⠼⠴⠪⠬⠔⠹⠡⠼⠴⠣⠅

Sävellaji on C-duuri ja tahtilaji 4/4. Intervallit luetaan ylhäältä alaspäin. Ensimmäisellä puolinuotilla on ylennetty kvartti – sekstisointu C, Gis ja E. Tahdin kolmannella iskulla on neljäsosalla terssikvintti-sointu A, F ja D. Tahdin viimeisellä neljäsosalla on palautettu kvartti – sekstisointu C, G ja E.

Tahdin ensimmäisessä puolinuotissa äänet ovat C, Gis ja E. Gis-sävelon ylennetty G-sävel. G on diatoninen kvartti-intervalli alaspäin C-sävelestä. Jotta G saadaan ylennettyä puoli sävelaskelta Gis:ksi, kvartin eteen kirjoitetaan ylennysmerkki.

Käytettävä intervallimerkki määräytyy sen perusteella, millä äänillä soinnun säveliä halutaan ilmaista. Aivan sama soiva lopputulos saadaan käyttämällä Gissän sijasta As-säveltä. Tällöin luonnollisesti myös soinnun merkintätapa muuttuu.Ylennetyn kvartin sijasta käytetäänkin alennettua terssiä[⠹⠣⠬⠴].

Palautusmerkki on neljännen iskun C, G ja E-kvarttisekstisoinnun yhteydessä käytössä, koska G-sävel on aiemmin samassa tahdissa ollut ylennettynä. Ilman palautusmerkkiä ääni luettaisiin siis Gis:ksi. Aiemmin tässä oppaassa esitellyt palautusmerkkisäännöt ovat voimassa myös soinnuissa.

Esimerkki 4:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
⠨⠜⠄⠐⠮⠬⠔ ⠩⠩ ⠐⠎⠬⠔⠎⠡⠬⠔⠣⠅

Tahtilaji on 4/4 ja sävellaji C-duuri.  Ensimmäiseen tahtiin on kirjoitettu terssikvintti-sointu A, F ja D. Tämän jälkeen sävellaji vaihtuu ja seuraava tahti on kirjoitettu D-duurissa /H-mollissa. Ensimmäisellä puolinuotilla on terssikvintti-sointu A, Fis ja D. Viimeisellä puolinuotilla on palautettu terssi – kvinttisointu A, F ja D

Tahdin 1 ja 2 soinnut ovat intervallimerkkien osalta identtiset. Kuitenkin tahti 1 on kirjoitettu C-duurissa ja tahti 2 D-duurissa. Tahdissa 1 lähin terssisävel A:lle on F, koska se on lähin asteikon mukainen terssisävel C-duurissa. Tahdissa 2 vastaava terssisävel on Fis. Se ei voi olla enää F, koska F-sävel ei kuulu D-duuriasteikkoon. Lähin asteikon mukainen terssisävel A:sta on siis Fis. Palautusmerkkiä joudutaan käyttämään tahdin 2 tilanteessa [⠎⠡⠬⠔], koska diatonisesti lähin terssisävel A:lle D-duurissa on Fis. Palautusmerkki palauttaa sen F:ksi.

Esimerkki 5:

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠳⠬⠡⠔⠪⠬⠔⠎⠡⠬⠔⠣⠅

Sävellaji on D-duuri. Ensimmäiselle neljäsosalle on kirjoitettu sointuna soivat äänet G, E ja C. Toiselle neljäsosalle Sointu, jossa soivat äänet A, Fis ja D. Viimeiselle puolinuotille on kirjoitettu sointu, jossa soivat äänet A, F ja D.

Ensimmäisessä soinnussa [⠐⠳⠬⠡⠔] on palautettu kvintti. Tämä johtuu siitä, että diatoninen  kvintti D-duurissa G:stä olisi G – Cis. Halutaan kuitenkin soiva kvintti G – C. Palautusmerkki purkaa Cis-sävelen ylennyksen ja palauttaa sen juurisäveleksi eli C:ksi. Samoin viimeisen soinnun [⠎⠡⠬⠔] palautusmerkki johtuu siitä, että ilman sitä kyseinen terssi olisi A – Fis, koska se on lähin diatoninen terssisävel A:lle D-duuri-sävellajissa.

Tehtävä 45: Tunnista soinnun sävelet

Tunnista nuoteille kirjoitettujen sointujen sävelet. Kirjoita äänten nimet nuottirivin alle kirjaimin. Sinun ei tarvitse tunnistaa soinnun laatua (C-duuri, D-molli ja niin edelleen) vaan ainoastaan kunkin soinnun sävelten nimet (esim. G E C, A F D jne). Tämän tehtävän kaikki soinnut ovat diatonisia. Se tarkoittaa, ettei tilapäisiä etumerkintöjä tai palautusmerkkejä ole käytössä ja kaikki äänet löytyvät sävellajin sisältä. Tässä tehtävässä kaikki nuotit on kirjoitettu oikealle kädelle [⠨⠜]eli ne luetaan ylhäältä alaspäin. 

Esimerkki:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠞⠬⠔⠎⠬⠔⠣⠅

Vastaus: H G E, A F D.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠗⠬⠔⠎⠬⠔⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠞⠬⠴⠎⠬⠴⠣⠅

C.

⠼⠙⠲
⠨⠜⠐⠟⠬⠔⠏⠬⠴⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠎⠬⠒⠞⠬⠔⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠨⠝⠬⠔⠎⠬⠔⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠻⠬⠔⠏⠬⠴⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠏⠼⠴⠏⠬⠼⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠟⠬⠔⠗⠬⠔⠣⠅

Tehtävä 46: Tunnista sointujen sävelet (F-avain)

Tunnista nuoteille kirjoitettujen sointujen sävelet. Kirjoita äänten nimet nuottirivin alle kirjaimin. Tässä tehtävässä kaikki soinnut on kirjoitettu vasemmalle kädelle. Intervallit luetaan siis alhaalta ylöspäin.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠝⠬⠔⠞⠔⠴⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠎⠬⠔⠎⠼⠴⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠗⠬⠔⠏⠬⠴⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠝⠌⠼⠎⠬⠔⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠗⠬⠔⠟⠼⠴⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠟⠼⠴⠗⠬⠔⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠏⠼⠴⠗⠌⠼⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠘⠟⠬⠴⠟⠬⠔⠣⠅

Tehtävä 47: Tunnista sointujen sävelet (mukana muunnemerkkejä)

Tunnista nuoteille kirjoitettujen sointujen sävelet. Kirjoita äänten nimet nuottirivin alle kirjaimin. Soinnut on kirjoitettu oikealle kädelle. Intervallit luetaan siis ylhäältä alaspäin. Tässä tehtävässä esiintyy soinnuissa sekä diatonisia että kromaattisia intervalleja. Tämä tarkoittaa sitä, että osassa soinnuista intervalleja on ylennetty, alennettu tai palautettu.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠎⠬⠴⠟⠼⠩⠒⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠏⠬⠩⠴⠏⠬⠡⠴⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠟⠬⠔⠕⠬⠩⠔⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠣⠐⠏⠼⠴⠡⠏⠬⠩⠴⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠗⠬⠼⠎⠼⠒⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠐⠞⠩⠼⠩⠒⠞⠡⠼⠡⠒⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠨⠏⠼⠴⠏⠬⠴⠣⠅

H. ⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠨⠜⠄⠩⠨⠕⠬⠩⠴⠏⠬⠴⠣⠅

Tehtävä 48: Tunnista sointujen sävelet (vasen käsi, mukana muunnemerkkejä)

Tunnista nuoteille kirjoitettujen sointujen sävelet. Kirjoita äänten nimet nuottirivin alle kirjaimin. Soinnut on kirjoitettu vasemmalle kädelle. Intervallit luetaan siis alhaalta ylöspäin. Tässä tehtävässä esiintyy soinnuissa sekä diatonisia että kromaattisia intervalleja. Tämä tarkoittaa sitä, että osassa soinnuista intervalleja on ylennetty, alennettu tai palautettu. Joissain tehtäväkohdissa sointurytmi muuttuu eli kaikissa tehtävissä ei ole kirjoitettu kahta puolinuottisointua kuten aiemmin, vaan sointuja voi olla tahdeissa vaihtelevia määriä. Myöskin sävellajivaihdoksia esiintyy runsaasti sekä tehtäväkohtien välillä että myös tehtäväkohtien sisällä eri tahtien välillä. Ole siis huolellinen!

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠝⠬⠔⠝⠬⠩⠔⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠵⠬⠔⠀⠩⠀⠸⠕⠬⠔⠕⠡⠬⠔⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠟⠬⠴⠟⠬⠩⠔⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠄⠩⠸⠟⠬⠴⠟⠬⠩⠔⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠕⠼⠣⠴⠕⠼⠩⠔⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠏⠣⠔⠩⠴⠏⠩⠼⠒⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠏⠬⠴⠏⠬⠡⠴⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠏⠬⠴⠹⠌⠩⠼⠺⠬⠡⠔⠣⠅

I.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠏⠬⠡⠴⠡⠹⠌⠩⠼⠺⠬⠡⠔⠣⠅

J.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠟⠬⠴⠱⠌⠩⠼⠹⠬⠡⠔⠣⠅

K.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠻⠬⠴⠣⠋⠬⠣⠔⠋⠬⠣⠔⠋⠬⠼⠹⠡⠬⠔⠪⠼⠴⠣⠅

L.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠹⠬⠴⠩⠊⠼⠡⠴⠊⠼⠔⠩⠞⠬⠔⠫⠡⠼⠴⠣⠅

M.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠸⠹⠬⠴⠩⠊⠼⠡⠴⠊⠼⠔⠞⠬⠔⠫⠡⠼⠴⠣⠅

Tehtävä 49: Kirjoita soinnut nuotteina

Kirjoita kirjaimin ilmaistut soinnut nuoteille annettu sävellaji huomioiden. Yhden soinnun sävelet on kirjoitettu peräkkäin niin, että sävelet on erotettu välilyönnillä. Soinnut on erotettu toisistaan pilkulla. Kirjoita soinnut G-avaimelle tai oikealle kädelle eli ylhäältä alaspäin. Tämän tehtävän kaikki soinnut ovat diatonisia, eli soinnun sävelet löytyvät kaikki annetun sävellajin sisältä, eikä ylennys-, alennus- tai palautusmerkkejä ole käytössä. Sinun ei tarvitse tunnistaa soinnun laatua (D-molli, G-7 jne), riittää, että osaat ilmaista soinnun sävelet intervallimerkeillä annetun sävellajin mukaisesti.

Esimerkki:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲  

E C G, F D A

Vastaus:⠨⠜⠐⠏⠬⠴⠟⠬⠴⠣⠅

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G E C, A F D

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

F D A, F D H

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G C H, A F H

D.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

Fis D C, Fis H G

E.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

Fis D H, Fis H G.

F.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

F D B, E C B

G.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

F D H, E C G

H.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

Cis A G, D A Fis

Tehtävä 50: Kirjoita soinnut nuotteina (mukana muunnemerkkejä)

Kirjoita kirjaimin ilmaistut soinnut nuoteille annettu sävellaji huomioiden. Yhden soinnun sävelet on kirjoitettu peräkkäin niin, että sävelet on erotettu välilyönnillä. Soinnut on erotettu toisistaan pilkulla. Kirjoita soinnut G-avaimelle tai oikealle kädelle eli ylhäältä alaspäin. Tässä tehtävässä on käytetty muunnemerkkejä eli osa sointujen sävelistä voi olla ylennettyjä, alennettuja tai palautettuja.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G E C, G E Cis

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

E cis A, F D A

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

H G Es, B G Es

D.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

D B G, D H G

E.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

D B E, Cis A G

F.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

E Cis A, Dis H A

G.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

G Es C, G E C

H.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

G Es C, Fis D C

Tehtävä 51: Kirjoita soinnut nuotteina (F-avain)

Kirjoita kirjaimin ilmaistut soinnut nuoteille annettu sävellaji huomioiden. Yhden soinnun sävelet on kirjoitettu peräkkäin niin, että sävelet on erotettu välilyönnillä. Soinnut on erotettu toisistaan pilkulla. Kirjoita soinnut F-avaimelle tai vasemmalle kädelle eli alhaalta ylöspäin.Tämän tehtävän kaikki soinnut ovat diatonisia eli soinnun sävelet löytyvät kaikki annetun sävellajin sisältä, eikä ylennys-, alennus- tai palautusmerkkejä ole käytössä. 

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G H F, G C E

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

E A C, F A D

C.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

H D Fis, H D G

D.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

D Fis C, D Fis H

E.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

F A Es, F A D

F.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

Cis G H, Fis H D

G.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

G C Es, F B D

H.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

G B D, F A C

Tehtävä 52: Kirjoita soinnut nuotteina (F-avain, mukana muunnemerkkejä)

Kirjoita kirjaimin ilmaistut soinnut nuoteille annettu sävellaji huomioiden. Yhden soinnun sävelet on kirjoitettu peräkkäin niin, että sävelet on erotettu välilyönnillä. Soinnut on erotettu toisistaan pilkulla. Kirjoita soinnut F-avaimelle tai vasemmalle kädelle eli alhaalta ylöspäin. Tässä tehtävässä on käytetty muunnemerkkejä eli osa sointujen sävelistä voi olla ylennettyjä, alennettuja tai palautettuja.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G C E, G C Es

B.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

C E H, C E B

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

C E Gis, C E G

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

G C E, Ais E G

E.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

E G H, F As H

F.

⠀⠀⠀⠣⠣⠣⠼⠙⠲

E G H, F As H

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

D Fis A, D Fis Gis

H.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

D Fis A, D Fis Gis

13. Intervallit

Intervalli tarkoittaa kahden sävelen välistä etäisyyttä toisistaan. Jos esim. soitat pianolla C- ja E-sävelet, olet soittanut terssi-intervallin. 

Intervallien nimet ja koot

Intervallit eivät ole suinkaan aina saman kokoisia. Ne muuntuvat kokonsa puolesta seuraavasti:

  • Priimi: puhdas. Kaksi samaa säveltä soivat yhtäaikaisesti niin, että väliin ei jää yhtään puolisävelaskelta. 
  • Sekunti: suuri tai pieni. Pienessä sekunnissa sävelten ero on puoli sävelaskelta, suuressa koko sävelaskel. Esim. C-D on suuri sekunti, kun taas E-F on pieni sekunti.
  • Terssi: suuri tai pieni. Pieni terssi on puolitoista sävelaskelta. Sitä kutsutaan molliterssiksi, koska se on mollisoinnun ns. karaktääri eli se tekee mollisoinnusta mollin. Suuri terssi eli duuriterssi on kaksi kokosävelaskelta, eli se saadaan korottamalla molliterssiä puoli sävelaskelta. Duuriterssi on duurisoinnun karaktääri
  • Kvartti: puhdas tai ylinouseva. Puhdas kvartti on pituudeltaan kaksi ja puoli sävelaskelta. Ylinouseva kvartti eli tritonus on puoli sävelaskelta korotettu kvartti.
  • Kvintti: puhdas, vähennettty tai ylinouseva. Puhdas kvintti on pituudeltaan kolme ja puoli sävelaskelta. Kvintti voidaan soittaa myös vähennettynä. Tällöin kyseessä on soivina ääninä tritonus-intervalli. Ylinouseva kvintti syntyy, kun puhdasta kvinttiä korotetaan puolisävelaskeleella.
  • Seksti: pieni tai suuri. Pieni seksti on pituudeltaan neljä sävelaskelta. Kun sekstiä korotetaan puoli sävelaskelta, saadaan suuri seksti.
  • Septimi: pieni tai suuri. Pieni septimi on pituudeltaan viisi kokosävelaskelta. Kun pientä septimiä korotetaan puoli sävelaskelta, saadaan suuri septimi.
  • Oktaavi: puhdas. Oktaavi on pituudeltaan kuusi kokosävelaskelta. Oktaavissa kaksi samaa ääntä soivat samanaikaisesti kahdelta eri sävelkorkeudelta 

Taulukko: Intervallimerkit

Merkin nimi Merkki
sekunti ⠿⠌
terssi ⠿⠬
kvartti ⠿⠼
kvintti ⠿⠔
seksti ⠿⠴
septimi ⠿⠒
oktaavi ⠿⠤

Intervallimerkeillä ilmaistaan pistenuottikirjoituksessa kahta samanaikaisesti soivaa samankestoista säveltä. Intervallimerkki kirjoitetaan välittömästi sen nuotin perään, jonka kanssa se soi samaan aikaan.

Esimerkki: terssi: [⠹⠬]

Priimi merkitään oktaavi-intervallina, jonka eteen merkitään sen oktaavin merkki, johon nuotti kuuluu. 

Esimerkki: ⠸⠝⠸⠤

Intervallit luetaan diatonisen asteikon mukaan

Pistenotaatiossa intervallien koko määräytyy diatonisen asteikon mukaan. Tässä yhteydessä diatoninen asteikko tarkoittaa joko duuriasteikkoa tai luonnollista molliasteikkoa. Kun sanotaan, että intervalli on diatoninen, se tarkoittaa, että molempien intervallin sävelten pitää kuulua siihen sävellajiin (duuriin tai molliin), jossa intervalli on. 

Jos sävellaji on C-duuri ja nuoteissa on terssi C:stä ylöspäin, intervallissa soivat sävelet C-E, koska E-sävel kuuluu C-duuriin. Jos sävellaji onkin C-molli, sama terssimerkintä tarkoittaakin säveliä C-Es, koska C-mollissa E on alennettu Es:ksi. Palataan vielä C-duuriin ja soitetaan terssi D:stä ylöspäin. Se on pieni terssi eli D-F eikä suinkaan suuri terssi eli D-Fis, koska Fis ei kuulu C-duuriin. Sinun on siis tiedettävä, missä sävellajissa kappale on ja otettava sävellajin ylennykset tai alennukset huomioon, jotta voit tietää intervallin koon. 

Intervallit ja muunnemerkit

Intervallin säveliä voidaan kaikkien muiden sävelten tapaan ylentää, alentaa tai palauttaa muunnemerkkien avulla, esim. [⠹⠣⠬]. Muunnemerkkejä tarvitaan, jos halutaan intervalli, joka ei ole diatonisen asteikon mukainen. Esim. jos C-duuriin halutaan terssi D-Fis, terssisävel on ylennettävä, koska C-duurin mukainen eli diatoninen terssi olisi D-F.

Otetaan toinen esimerkki. Jos C-duuri-sävellajissa haluat kirjoittaa pienen sekunti-intervallin H-C, se onnistuu sävellajin sisältä löytyvillä sävelillä ilman muunnemerkkejä. Jos taas haluat kirjoittaa suuren sekunti-intervallin H-Cis, joudut käyttämään sekunti-intervallin kohdalla ylennysmerkkiä, koska Cis-sävel ei kuulu c-duuriasteikkoon. Jos sävellaji olisikin D-duuri ja haluaisit siinä kirjoittaa intervallin H-Cis, se onnistuisi ilman ylennysmerkkiä sen vuoksi, että Cis-sävel kuuluu D-duuri-asteikkoon.

Jos intervallin jompikumpi sävel on ylennetty tai alennettu, selvitä intervallin soivat sävelet näin:

  • Varmista, että tiedät nykyisen sävellajin ja etumerkinnän eli kuinka monta ylennystä/alennusta sävellajissa on. Voit varmuuden vuoksi luetella sävellajin sävelten nimet. 
  • Poista sitten mielessäsi intervallia koskevat tilapäiset ylennykset/alennukset ja selvitä, mitkä sävelet intervallissa olisi diatonisen asteikon (duuriasteikon) mukaan.
  • Lisää sitten nuotissa oleva ylennys/alennus siihen intervallin säveleen, jota se koskee. 
  • Mahdollinen palautusmerkki purkaa intervallin ylennyksen/alennuksen ja siitä tulee taas diatonisen asteikon mukainen.

Nuottiavaimet, käsimerkit ja intervallien lukusuunta

Nuottiavain määräää intervallin lukusuunnan. Jos kyseessä on G-avain [⠜⠌⠇], intervalli luetaan alaspäin. Jos kyseessä on F-avain [⠜⠼⠇] intervalli luetaan ylöspäin.

Myös käsimerkit vaikuttavat intervallin lukusuuntaan. Vasemman käden käsimerkillä merkityt intervallit luetaan alhaalta ylös ja oikean käden käsimerkillä merkityt intervallit ylhäältä alas.

Esimerkki 1: ⠜⠌⠇⠐⠫⠬⠣⠅

Intervalli luetaan G-avaimen edellyttämästi alaspäin. Äänet ovat E ja C.

Esimerkki 2: ⠜⠼⠇⠄⠐⠫⠬

Nyt äänet luetaan F-avaimen edellyttämästi ylöspäin. Äänet ovat E ja G.

Esimerkkejä intervallien merkitsemisestä

Esimerkki 1:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
 ⠜⠼⠇⠸⠙⠬⠋⠬⠛⠬⠓⠬⠊⠬⠚⠬⠙⠬⠣⠅
⠀⠀⠀⠼⠙⠲
 ⠜⠼⠇⠸⠙⠬⠑⠩⠬⠋⠩⠬⠛⠬⠓⠬⠊⠩⠬⠚⠩⠬⠙⠬⠣⠅

Intervallit on kirjoitettu F-avaimelle eli niiden lukusuunta on ylöspäin. Molemmilla riveillä on C-duurin etumerkit. Ei siis ylennyksiä tai alennuksia. 

Molemmilla riveillä on kirjoitettu C-duuriasteikko terssi-intervalleina kaksiäänisesti. Rivit ovat muuten identtiset, paitsi että ensimmäisessä ei ole, toisessa taas on ylennysmerkkejä joidenkin terssien edessä.

Ensimmäisellä rivillä terssit ovat joko suuria tai pieniä riippuen siitä, missä kohtaa C-duuriasteikkoa ne ovat. Pelkkä terssin merkki riittää; lukijan täytyy tuntea duuriasteikko ja huolehtia siitä, että kaikki terssien sävelet ovat C-duurin säveliä.  

Toisella rivillä kaikki terssit ovat suuria. Kirjoittajan on sitä varten tiedettävä, mitkä terssit duuriasteikossa ovat pieniä ja ylennettävä niiden sävelet.  

Esimerkki 2:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠵⠌ ⠿⠌⠀⠿⠣⠌⠣⠅

Intervallit on kirjoitettu G-avaimelle eli niitä luetaan alaspäin. Sävellaji on C-duuri /A-molli, eli ei ylennyksiä tai alennuksia. 

Ensimmäisessä tahdissa on kirjoitettu intervalli D-C eli suuri sekunti. Toisessa tahdissa on intervalli F-E eli pieni sekunti. Kolmannessa tahdissa on intervalli F-Es eli suuri sekunti.

Ensimmäisessä ja toisessa tahdissa on kirjoitettu intervallimerkki suoraan äänen perään ilman muunnemerkkejä. Intervallit eivät ole kuitenkaan saman kokoisia. Duuriasteikossa äänten etäisyydet toisistaan vaihtelevat. D-sävelestä lähin diatoninen sekunti-intervalli sijaitsee kokosävelaskeleen päässä (C). F-sävelestä lähin diatoninen sekunti-intervalli sijaitsee ainoastaan puolisävelaskeleen päässä (E). Ja kuten aiemmin opit, intervallit muodostetaan aina diatonisesti eli duuriasteikon mukaisesti lähinpään intervallisäveleen. 

Tahdissa 3 [⠿⠣⠌] on haluttu muuttaa tahdin 2 pieni sekunti F-E suureksi sekunniksi F-Es. Tämä onnistuu laittamalla intervallimerkin eteen alennusmerkki, jolloin diatonisin perustein valikoitunut e-sävel alennetaan Es:ksi ja näin saadaan suuri sekunti-intervalli kirjoitettua tahtiin.

Esimerkki 3:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠿⠔⠀⠿⠣⠔⠣⠅

Avain on G-avain ja sävellaji C-duuri tai A-molli. 

Tahdissa 1 on kvintti F:stä alaspäin. Kun noudatetaan C-duuriasteikkoa, soiva ääni on H eli kvintti on vähennetty. Tätä vähennettyä kvinttiä tai ylinousevaa kvarttia kutsutaan myös nimellä tritonus. 

Tahdissa 2 on kirjoitettu kvintti-intervalli äänien F-B välille. Se on tehty alentamalla kvintti-intervallin H-sävel B:ksi. 

Esimerkki 4:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠷⠬⠀⠣⠣⠀⠷⠬⠣⠅

Tahdissa 1 sävellaji on C-duuri. Soivat sävelet ovat G-E. Tahdissa 2 sävellaji on B-duuri. Soivat sävelet ovat G-Es.

Tahdit näyttävät identtisiltä, mutta silti terssit ovat erikokoisia. Tämä johtuu sävellajin muutoksesta. Tahdin 1 jälkeen tulee kaksi alennusmerkkiä. Sävellaji siis muuttuu B-duuriksi tai G-molliksi. Siksi toisen tahdin terssi on G-Es. Se ei enää voi olla G-E, koska E-sävel ei kuulu B-duuriin tai G-molliin. 

Esimerkki 5:

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲
⠜⠼⠇⠐⠯⠬⠀⠣⠯⠬ ⠩⠵⠼ ⠵⠼⠣⠅

Sävellaji on A-duuri/fis-molli, eli Fis, Cis ja Gis ovat asteikon ylennetyt sävelet. Käytössä on F-avain, joten intervallit luetaan ylöspäin. 

Tahti 1: ⠐⠯⠬

Tahdissa ei ole muunnemerkkejä, joten siinä soivat sävelet E-Gis aivan A-duuriasteikon mukaisesti.

Tahti 2: ⠣⠯⠬

Tahdissa on alennusmerkki, joten selvitetään soivat sävelet: 

  • Siirretään alennusmerkki vähäksi aikaa sivuun, jolloin soivat äänet olisivat A-duurin mukaisesti E-Gis. 
  • Alennetaan E Es:ksi. Gis pysyy paikallaan, koska sitä ei ole alennettu.

Intervalli siis kuulostaa kvartilta, mutta kirjoitettuna se on terssi Es-Gis.

Tahti 3: ⠩⠵⠼

  • Kumotaan ylennysmerkki vähäksi aikaa, jolloin soivat äänet olisivat A-duurin mukaisesti D-Gis. 
  • Ylennetään D Dis:ksi. Gis pysyy paikallaan, koska intervallia ennen ei ole muunnemerkkiä.

Tahti 4: ⠵⠼

Tahdissa ei ole muunnemerkkejä eli A-duuriasteikon mukainen kvartti D:stä ylöspäin on D-Gis.

Esimerkki 6:

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠐⠪⠬⠺⠩⠬⠞⠡⠬⠣⠅

Etumerkinnässä on kaksi ylennystä. Sävellaji on siis D-duuri/H-molli. Koska käytössä on G-avain, intervallit luetaan alaspäin. 

Tahdin ensimmäisellä neljäsosalla on pieni terssi-intervalli A-Fis. Toisella neljäsosalla on pieni terssi H-Gis. Tässä terssi-intervallimerkin edessä on ylennysmerkki. Tämä on tarpeen, koska ääni olisi muuten G, joka on asteikon mukainen terssisävel. Intervallimerkin edessä oleva ylennysmerkki siis korottaa terssisäveltä puoli sävelaskelta. 

Viimeisellä puolinuotilla on suuri terssi H-G. Terssin edessä oleva palautusmerkki kumoaa äskeisen ylennyksen. Näin ollen siitä tulee jälleen asteikon mukainen suuri terssi H-G.

Tehtävä 37: Kirjoita intervallit auki

Kirjoita seuraavien melodioiden intervallimerkeillä merkitty stemmasävel auki omalle nuottirivilleen. Pelkkä stemma riittää, päämelodiaa ei tarvitse kirjoittaa. Kaikki stemmat ovat diatonisia eli asteikon säveliä. Muunnemerkkejä ei ole käytetty intervallimerkkien edessä.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠏⠬⠓⠬⠛⠬⠫⠬⠀⠱⠬⠗⠄⠴⠀⠪⠬⠳⠬⠛⠴⠋⠴⠱⠴⠀⠝⠴⠥⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠳⠴⠛⠴⠓⠴⠊⠴⠓⠴⠱⠬⠀⠫⠬⠪⠴⠧⠊⠴⠚⠴⠀

⠨⠹⠬⠫⠒⠱⠒⠺⠬⠀⠹⠤⠫⠒⠱⠔⠭⠚⠴⠀⠹⠴⠐⠋⠬⠛⠼⠳⠴⠧⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠨⠹⠔⠹⠒⠱⠴⠭⠑⠬⠀⠙⠬⠑⠬⠙⠬⠊⠬⠺⠴⠧⠀

⠐⠺⠴⠊⠴⠓⠴⠻⠴⠱⠬⠀⠋⠼⠙⠌⠐⠪⠴⠻⠴⠧⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠻⠬⠛⠬⠋⠴⠱⠴⠛⠬⠊⠬⠀⠱⠴⠑⠴⠊⠴⠹⠬⠺⠴⠀

⠨⠱⠴⠪⠬⠺⠴⠭⠓⠴⠀⠪⠴⠋⠼⠛⠔⠱⠴⠧⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠉⠲

⠜⠌⠇⠐⠻⠴⠪⠬⠹⠬⠀⠞⠴⠹⠬⠀⠱⠴⠙⠴⠚⠴⠙⠼⠓⠴⠀⠟⠄⠴⠣⠅

Tehtävä 38: Kirjoita intervallit auki, mukana muunnamerkkejä

Kirjoita tehtävän 1 tavoin oheisten melodioiden stemmasävelet alle omalle nuottirivilleen. Tässä tehtävässä intervalleja on joissakin kohdissa ylennetty, alennettu ja palautettu. Valtaosa on kuitenkin tuttuja diatonisia intervalleja.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠪⠬⠪⠩⠬⠳⠔⠭⠓⠴⠀⠺⠼⠑⠬⠚⠼⠹⠴⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠣⠣⠣⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠹⠬⠹⠼⠱⠩⠴⠹⠩⠔⠀⠺⠬⠺⠼⠹⠴⠺⠩⠔⠀⠪⠴⠪⠴⠳⠼⠻⠴⠀⠏⠴⠥⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠫⠬⠫⠼⠫⠔⠻⠒⠀⠎⠒⠞⠒⠀⠓⠬⠡⠓⠩⠼⠩⠳⠬⠻⠴⠹⠩⠬ ⠕⠄⠬⠧⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠳⠬⠳⠩⠼⠳⠴⠊⠴⠚⠴⠀⠨⠋⠡⠬⠩⠑⠬⠋⠬⠙⠴⠺⠴⠪⠴⠀⠷⠴⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠣⠣⠣⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠺⠬⠚⠬⠓⠬⠨⠹⠔⠙⠣⠼⠡⠊⠌⠀⠐⠺⠴⠺⠬⠪⠴⠛⠴⠓⠴⠀⠯⠴⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲⠀

⠜⠌⠇⠐⠻⠬⠪⠬⠊⠬⠩⠓⠼⠊⠴⠨⠑⠴⠀⠨⠫⠴⠐⠺⠬⠹⠼⠊⠌⠨⠛⠒ ⠵⠴⠣⠅⠀

Tehtävä 39: Kirjoita melodia auki (F-avain)

Kirjoita seuraavien F-avaimelle kirjoitettujen intervallien ylin ääni eli melodia omalle nuottirivilleen. Koska intervallit on kirjoitettu f-avaimelle, stemmaääni on intervallien lukusuunnasta johtuen alin sävel, eli melodiaääni on ilmaistu intervallimerkin avulla. Tässä tehtävässä kaikki intervallit ovat diatonisia.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠹⠬⠫⠬⠻⠬⠘⠺⠴⠀⠸⠻⠴⠻⠼⠏⠴⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠜⠼⠇ ⠸⠻⠬⠛⠬⠊⠬⠱⠬⠸⠺⠬⠀⠺⠼⠫⠴⠕⠴⠀⠽⠴⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠱⠬⠱⠬⠝⠬⠀⠱⠬⠱⠬⠞⠴⠀⠙⠴⠑⠴⠹⠴⠚⠴⠙⠴⠺⠴⠀⠱⠬⠘⠪⠔⠕⠤⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠱⠬⠘⠪⠼⠸⠱⠬⠞⠬⠀⠸⠱⠔⠱⠬⠘⠪⠼⠪⠔⠀⠸⠕⠬⠘⠎⠔⠀⠵⠤⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠼⠙⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠫⠬⠘⠺⠴⠺⠼⠸⠪⠬⠀⠫⠔⠫⠬⠘⠺⠼⠺⠔⠀⠸⠏⠬⠘⠺⠄⠔⠚⠼⠀⠯⠤⠣⠅

Tehtävä 40: Kirjoita melodia auki (F-avain, mukana myös muunnemerkkejä)

Kirjoita seuraavien F-avaimelle kirjoitettujen intervallienylin eli melodiaääni omalle nuottirivilleen. Näissä intervalleissa on aika ajoin käytetty ylennyksiä, alennuksia ja palautuksia niin nuoteissa kuin itse intervallimerkeissä. Jälleen pianoa tai muuta instrumenttia on erittäin suositeltavaa käyttää apuna.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠙⠩⠼⠙⠔⠙⠬⠋⠴⠡⠛⠼⠘⠚⠴⠺⠔⠀⠝⠼⠝⠬⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠀⠘⠞⠣⠬⠺⠡⠔⠺⠒⠀⠞⠤⠸⠻⠔⠛⠣⠴⠛⠔⠀⠸⠏⠄⠼⠹⠒⠀⠾⠤⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠘⠪⠔⠪⠔⠸⠑⠼⠑⠔⠱⠔⠀⠘⠳⠴⠳⠔⠫⠒⠋⠤⠋⠤⠀⠪⠔⠪⠔⠥⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠼⠙⠣⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠫⠡⠼⠫⠔⠳⠴⠓⠴⠓⠬⠀⠡⠪⠬⠻⠬⠡⠕⠴⠀⠸⠝⠴⠞⠴⠀⠸⠛⠼⠡⠑⠔⠚⠔⠚⠴⠗⠴⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠓⠬⠛⠣⠼⠳⠡⠬⠻⠴⠀⠸⠓⠴⠛⠩⠴⠓⠴⠓⠩⠼⠻⠡⠴⠹⠴⠀⠸⠓⠣⠬⠓⠡⠬⠡⠛⠩⠔⠩⠛⠴⠳⠴⠻⠴⠀⠘⠷⠤⠣⠅

Tehtävä 41: Yhdistä melodiat intervalleiksi

Tehtävässä on aukikirjoitettuja intervalleja kahdella itsenäisellä nuottirivillä. Tehtävänäsi on lukea nuotit, päätellä intervallit ja kirjoittaa kahden rivin kokonaisuus yhdelle omalle nuottiriville intervallimerkkejä käyttäen. Tehtävän kaikki intervallit ovat diatonisia, eli ylennyksiä, alennuksia tai palautuksia ei ole käytössä. Tehtävä kannattaa soittaa pianolla tai muulla instrumentilla ennen nuottien kirjoittamista, jotta kokonaisuus hahmottuu selkeästi.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠨⠹⠐⠳⠪⠻⠀⠫⠱⠝⠣⠅

⠜⠌⠇⠐⠫⠸⠺⠹⠪⠀⠳⠻⠏⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠐⠻⠻⠫⠫⠀⠻⠪⠳⠺ ⠽⠣⠅

⠐⠹⠺⠪⠳⠀⠪⠹⠱⠻⠀⠽⠣⠅

C. ⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠐⠳⠳⠻⠻⠀⠫⠛⠓⠪⠻⠀⠷⠣⠅

⠐⠫⠸⠺⠹⠱⠀⠹⠑⠋⠻⠹⠀⠾⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠪⠪⠪⠳⠀⠻⠪⠨⠱⠫⠀⠻⠱⠫⠹⠀⠵⠣⠅

⠐⠻⠻⠻⠫⠀⠱⠹⠻⠳⠀⠨⠱⠐⠻⠳⠫⠀⠿⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠣⠣⠣⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠓⠊⠚⠙⠚⠊⠳⠀⠊⠚⠙⠑⠙⠚⠪⠀⠺⠙⠚⠪⠓⠛⠀⠫⠫⠏⠣⠅

⠐⠋⠛⠓⠊⠓⠛⠫⠀⠛⠓⠊⠚⠊⠓⠻⠀⠱⠑⠑⠱⠋⠑⠀⠸⠳⠳⠗⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠋⠊⠊⠚⠹⠑⠚⠀⠫⠱⠹⠚⠙⠀⠪⠫⠸⠎⠣⠅

⠐⠙⠙⠙⠑⠫⠛⠓⠀⠳⠻⠫⠑⠋⠀⠫⠸⠳⠏⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠫⠻⠳⠪⠀⠳⠻⠫⠱⠀⠽⠣⠅

⠐⠹⠱⠫⠹⠀⠺⠪⠳⠻⠀⠷⠣⠅

Tehtävä 43: Yhdistä melodiat intervalleiksi (F-avain)

Kirjoita kahdelle nuottiriville kirjoitettu kaksiääninen melodia intervallimerkkejä käyttäen yhdelle nuottiriville. Huomioi avaimen vaihtumisesta johtuva intervallien kirjoitus–ja lukusuunnan vaihtuminen. Tämän tehtävän melodiat ovat diatonisia, eli ne noudattavat sävellajia eivätkä sisällä muunnemerkkejä.

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠫⠻⠳⠐⠹⠀⠞⠝⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠹⠱⠫⠫ ⠟⠏⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠳⠐⠹⠸⠻⠪⠀⠳⠋⠑⠝⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠫⠫⠱⠹⠀⠺⠙⠘⠛⠏⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠘⠺⠱⠙⠑⠫⠀⠻⠱⠗⠣⠅

⠜⠼⠇⠘⠳⠺⠋⠛⠓⠀⠸⠹⠘⠻⠗⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠐⠱⠹⠺⠪⠀⠹⠸⠓⠐⠙⠎⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠻⠫⠱⠹⠀⠫⠋⠋⠟⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠻⠳⠪⠺⠀⠹⠪⠐⠕⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠱⠱⠻⠳⠀⠳⠳⠟⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠄⠜⠼⠇⠐⠱⠙⠚⠐⠫⠳⠀⠛⠓⠛⠑⠗⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠻⠋⠑⠳⠺⠀⠊⠚⠊⠛⠕⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠸⠜⠄⠜⠼⠇⠐⠹⠺⠻⠪⠀⠳⠋⠐⠙⠣⠏⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠪⠱⠱⠻⠀⠱⠙⠋⠝⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠹⠻⠪⠓⠛⠀⠳⠪⠺⠙⠸⠓⠣⠅

⠜⠼⠸⠘⠪⠪⠹⠚⠊⠀⠺⠹⠱⠋⠑⠣⠅

I.

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠊⠓⠊⠚⠙⠚⠙⠑⠀⠺⠳⠫⠛⠓⠀⠪⠪⠪⠧⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠙⠚⠙⠑⠋⠑⠋⠛⠀⠳⠫⠱⠑⠑⠀⠹⠹⠹⠧⠣⠅

Tehtävä 44: Yhdistä melodiat intervalleiksi (mukana muunnemerkkejä)

Kirjoita seuraavassa tehtävässä kunkin tehtäväkohdan kaksi itsenäistä stemmaa intervallimerkkejä käyttäen yhdelle nuottiriville. Tässä tehtävässä jotkut sävelistä ovat ylennettyjä, alennettuja tai palautettuja. Huomioithan avaimen mukaisen intervallien lukusuunnan!

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠏⠣⠫⠡⠫⠀⠳⠊⠓⠐⠝⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠝⠺⠹⠀⠚⠙⠚⠸⠹⠣⠨

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠪⠫⠣⠫⠡⠫⠀⠛⠣⠋⠡⠫⠘⠎⠣⠅

⠸⠜⠄⠜⠼⠇⠸⠹⠹⠺⠹⠀⠊⠓⠩⠳⠈⠎⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠫⠳⠻⠪⠀⠩⠊⠚⠓⠘⠚⠸⠏⠣⠅

⠜⠼⠇⠘⠳⠺⠪⠹⠀⠩⠙⠑⠚⠈⠚⠘⠏⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠺⠳⠐⠹⠚⠊⠀⠻⠊⠑⠗⠣⠅

⠸⠜⠄⠜⠼⠇⠸⠱⠺⠸⠫⠑⠙⠀⠹⠑⠘⠛⠗⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠊⠓⠻⠑⠋⠻⠀⠣⠋⠡⠋⠙⠚⠎⠣⠅

⠸⠜⠄⠜⠼⠇⠸⠙⠚⠪⠚⠙⠱⠀⠩⠘⠛⠓⠋⠑⠡⠟⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠊⠓⠻⠑⠋⠻⠀⠩⠓⠊⠋⠩⠙⠕⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠛⠋⠱⠚⠙⠱⠀⠙⠩⠙⠘⠓⠋⠟⠣⠅

G.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠻⠳⠫⠹⠀⠸⠪⠓⠙⠕⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠱⠫⠹⠘⠳⠀⠸⠹⠙⠊⠟⠣⠅

H.

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠜⠼⠇⠸⠛⠡⠛⠩⠛⠚⠣⠚⠊⠚⠙⠀⠊⠚⠛⠑⠞⠣⠅

⠜⠼⠇⠸⠑⠙⠑⠑⠋⠙⠋⠋⠀⠛⠑⠑⠚⠈⠞⠣⠅

12. Trioli ja muita ryhmämerkkejä

Ryhmämerkki Merkin nimi
⠿⠆⠿ Trioli
⠿⠸⠆⠄⠿ Duoli
⠿⠸⠒⠄⠿ Trioli
⠿⠸⠲⠄⠿
⠿⠸⠢⠄⠿ Kvintoli
⠿⠸⠖⠄⠿ Sekstoli

Ryhmämerkkejä käytetään, kun yhden nuotin aika-arvon sisälle halutaan enemmmän ”tavaraa” kuin sinne muuten mahtuisi. Esimerkiksi jos yhden neljäsosanuotin sisälle halutaan kolme kahdeksasosanuottia, se ei onnistu, jollei käytössä ole triolimerkkiä.

Esimerkki: 

⠀⠀⠀⠼⠙⠲⠀
 ⠰⠙⠙⠙⠹⠹⠹⠣⠅

Jos kyseessä olisi triolin sijasta kvintoli, nuotteja olisi silloin viisi kappaletta ja äskeinen esimerkki näyttäisi silloin tältä: 

⠀⠀⠀⠼⠙⠲⠀
 ⠸⠢⠄⠙⠙⠙⠙⠙⠹⠹⠹⠣⠅

Toisin sanoen käytössä oleva ryhmämerkki määrää sen, montaako ryhmämerkin jälkeen tulevaa nuottia se koskee. Jos kyseessä on trioli, se koskee seuraavaa kolmea nuottia. Jos kyseessä kvartoli, koskee se seuraavaa neljää nuottia ja niin edelleen. Äskeisen esimerkin nuotit olivat kahdeksasosia ja neljäsosia, mutta ryhmämerkeillä merkityt nuotit voivat olla mitä aika-arvoja hyvänsä.

Listassa ensimmäisenä olevaa triolimerkkiä käytetään yleisimmin. Kun nuottitekstissä on muitakin ryhmiä (kvintoleja, sekstoleja jne.) käytetään kolmen suunnikkaan triolimerkkiä. 

Kaikissa kolmen suunnikkaan ryhmämerkeissä keskimmäisen suunnikkaan pudotettu numero ilmaisee ryhmämerkin sisältävien nuottien lukumäärän. Esimerkiksi kolmen suunnikkaan triolimerkki [⠸⠒⠄] sisältää pudotetun kolmosnumeron. Se siis kertoo, että triolimerkin jälkeen tulevat kolme nuottia kuuluvat tähän ryhmään.

Tehtävä 35: Tunnista ryhmämerkit

Tunnista ryhmämerkit ja kirjoita, mikä merkki on kyseessä.

A. ⠆⠀⠸⠆⠄⠀⠀⠸⠖⠄

B. ⠸⠒⠄⠀⠸⠢⠄⠀⠸⠲⠄

C. ⠸⠖⠄⠀⠸⠆⠄⠀⠆

D. ⠸⠲⠄⠀⠸⠒⠄⠀⠸⠢⠄

Tehtävä 36: Täydennä ryhmämerkit

Seuraavissa melodioissa ei ole ryhmämerkkejä. Sen sijaan niiden tilalla on sanallinen ohje siitä, mikä ryhmämerkki kuhunkin kohtaan kuuluisi kirjoittaa. Korvaa ohje teksti tarvittavalla ryhmämerkillä. Ennen ohjetekstiä on kirjoitettu sanamerkki [⠜].

A.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠹⠜trioli⠄⠊⠓⠛⠫⠑⠓⠀⠹⠳⠝⠣⠅

B.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠫⠜trioli⠄⠓⠊⠓⠜trioli⠄⠛⠑⠚⠹⠣⠅

C.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠐⠫⠜kvintoli⠄⠑⠋⠛⠊⠙⠜trioli⠄⠾⠙⠚⠿⠵⠹⠣⠅

D.

⠀⠀⠀⠼⠉⠲

⠜⠌⠇⠄⠀⠜kvartoli⠐⠫⠫⠫⠫⠀⠱⠜trioli⠐⠓⠛⠋⠛⠋⠣⠅

E.

⠀⠀⠀⠼⠉⠲

⠜⠌⠇⠄⠜trioli⠄⠐⠹⠹⠹⠙⠙⠀⠜duoli⠄⠝⠝⠀⠝⠄⠣⠅

F.

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠜⠌⠇⠄⠜trioli⠄⠐⠑⠛⠑⠜trioli⠄⠋⠓⠋⠪⠪⠣⠅

11. Sanamerkit ja nuottitekstin sisällä olevat esitysohjeet

Jos nuottitekstiä sisältävällä rivillä esiintyy kirjaimia, pitää kirjaimia sisältävän jakson alkuun kirjoittaa sanamerkki [⠜]. Näin nuottimerkit ja kirjaimet eivät mene sekaisin. Kun nuottiteksti kirjainjakson päätyttyä alkaa, ensimmäisen nuottimerkin edessä on aina oktaavimerkki. 

Nuottitekstin joukossa olevat kirjaimet ovat tyypillisesti ns. harjoituskirjaimia (a, b, c jne). Näillä ilmaistaan sävellyksen kulloisenkin osan nimeä. Nuottitekstin joukossa esiintyy usein myös sanallisia lyhyitä esitysohjeita. Sanalliset esitysohjeet ovat nuottitekstin sisällä esiintyviä lyhyitä kirjainlyhenteitä, jotka antavat soittajalle ohjeita mm. soiton voimakkuuteen, tempoon ja tulkinnallisiin asioihin liittyen. Esitysohje on voimassa, kunnes nuotissa esiintyy uusi esitysohje.

Taulukko: yleisimmät esitysohjeet

Nuottitekstissä käytettävä lyhenne Koko termi
⠜⠏ piano
⠜⠏⠏ pianissimo
⠜⠋ forte
⠜⠋⠋ fortissimo
⠜⠍⠋ mezzoforte
⠜⠉⠗⠑⠎⠉⠄ crescendo
⠜⠉ crescendo-kiilan alku
⠜⠒ crescendo-kiilan loppu


⠜⠙⠊⠍⠄ diminuendo
⠜⠙ diminuendo-kiilan alku
⠜⠲ diminuendo-kiilan loppu
⠜⠁⠜⠞⠑⠍⠏⠕ poco a poco cresc

Esitysohjeiksi ovat historiallisista syistä vakiintuneet italiankieliset termit ja lyhenteet. Näihin ohjeisiin voi ja kannattaa tutustua oheisen suomenkielisen wikipedia-artikkelin avulla:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Italiankielinen_musiikkitermist%C3%B6#Tempo

Esimerkki 1:

⠀⠀⠀⠣⠼⠋⠦
 ⠜⠌⠇⠄⠜⠏⠐⠑⠛⠊⠋⠓⠊⠀⠜⠉⠐⠑⠛⠊⠋⠓⠊⠀⠜⠋⠐⠕⠄⠣⠅

Crescendo- ja diminuendokiilat ovat hyvin yleisiä varsinkin klassisen musiikin nuoteissa. Ne toimivat siten, että crescendo tai diminuendo aloitetaan crescendo- tai diminuendokiilan aloitusmerkistä ja päätetään crescendo- tai diminuendokiilan päätösmerkkiin.

Esimerkki 2:

⠀⠀⠀⠼⠙⠲
 ⠜⠌⠇⠄⠜⠍⠏⠜⠉⠐⠽⠑⠋⠓ ⠽⠑⠋⠓ ⠽⠑⠋⠓ ⠜⠒⠽⠑⠋⠓⠣⠅

Mikäli esitysohjeita on peräkkäin useita, ne on erotettava kukin omalla sanamerkillään. Äskeisessä esimerkissä on ensimmäisenä esitysohjeena mezzo piano [ämp]. Se siis ilmaisee sen voimakkuuden, josta varsinainen crescendo aloitetaan. Tämän jälkeen tuleva crescendo-kiilan aloitusmerkki kertoo, että crescendo tulee aloittaa kyseisestä kohdasta.